Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala eläköityi vuoden lopussa. Nyt hän kertoo historiastaan, työstään ja pohtii muun muassa, miten palokuntalaisia saadaan lisää. Kujala on palokuntalainen myös lomareissuillaan Teneriffalla.

”Kun sinne tullaan, ajetaan ensimmäisenä paloasemalle, kuittaan varusteet ja liityn hälytysjärjestelmään. Sitten vasta mennään hotellille.”

”Kotimaan suunnitelmista, en mie ole kerennyt ajatella, mitä tekisin eläkkeellä. Se kriisi on vielä kestettävä.”

Valtakunnalliset työhyvinvointikyselyt antaisivat tietoa myös siitä, miltä pelastuslan tasa-arvo koetaan, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzén. Toistaiseksi tutkittua tietoa ei ole. Hän ja sisäministerin erityisavustaja Sami Kerman ovat kuitenkin sitä mieltä, että tehtävää on.

”Eri sukupuolien ja monenlaisten ihmisten normalisoituminen työyhteisöön tuo mukanaan työhyvinvointia”, Kerman sanoo.

Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyö on tiivistä, kuten on ollut jo pitkään, arvioi meriturvallisuusjohtaja Ismo Siikaluoma. Lakimuutos alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuun siirtymisestä Rajavartiolaitokselle tiivisti sitä entisestään.

Siikaluoma kertoo myös, kuinka paljon meriturvallisuus on parantunut Estonian onnettomuuden jälkeen.

Esimiehen paras keino lisätä työhyvinvointia on kävellä henkilöstön pariin ja kysellä kuulumisia. Toisaalta alaisenkin olisi hyvä uskaltautua esimiehen pakeille, jos jokin asia vaivaa, uskoo Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontio.

”Me tarvitsemme lisää toimijoita ja niitä nuoria, jotka turvaavat palokuntatoiminnan jatkuvuutta. Perustoiminta on hyvällä mallilla, mutta kehittämissuuntaa kaivattaisiin”, summaa SPEK:n valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja Toni Alatalo. Keskustelemassa myös apukouluttaja Toni Saastamoinen Kellokosken VPK:sta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Arto Latvala kertoo muun muassa, mitä aikoo tehdä eläkkeellä. Pelastusalaa hän ei jätä, mutta eläke hirvittää.

”Me emme tuomitse, etsi tai osoita syyllisiä, vaan koetamme katsoa, miten vastaavat tapahtumat voitaisiin ennaltaehkäistä ja miten niistä voitaisiin oppia”, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

”Mitä ikinä tunnetkin traumaattisen tehtävän jälkeen, on se vihaa, surua tai myötätuntoa, kaikki tunteet ovat normaaleja. Normalisointi on tärkeää, se, että saa tuntea mitä tahansa”, sanoo Suomen Palopäällystöliiton projektipäällikkö Saku Sutelainen.

Opiskelu työn ohella pelastusalalla on mahdollista ja jopa suositeltavaa.

Satakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival kertoo Apelli-podcastissa omasta opintopolustaan niin pelastustoimessa kuin kasvatustieteiden yliopisto-opinnoissa.

”Aina voi kehittyä, mutta jos verrataan Suomen viranomaisyhteistyötä mihin tahansa maailmalla, tämähän on aivan huippuhienoa, toimivaa ja yksinkertaista”, sanoo ylikomisario Jussi Huhtela.