Tällä kertaa kirjoittelen pelastuslaitoksen onnettomuustilastoista ja vielä tarkemmin tilastojärjestelmä Prontosta. Tilastot ohjaavat omalta osaltaan pelastuslaitoksenkin operatiivista toimintaa. On kuitenkin muistettava, että yksittäisissä onnettomuuksissa voi tapahtua käytännössä mitä tahansa. Otannan kasvaessa sattuman osuus tasoittuu ja saattaa jopa upota massaan. Tämä on usein juuri se asia miksi tilastoja kritisoidaan.
Pronto on lyhenne sanoista pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto. Kyseessä on sisäasianministeriön järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä varten. Pronton aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpide- ja resurssirekistereistä. Pronton tekninen ylläpito- ja kehittämisvastuu on Pelastusopistolla. Pronto on sovelluspohjainen järjestelmä.
Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että kaikki tilastoihin ja rekistereihin liittyvät asiat ovat äärimmäisen tylsiä. Onnettomuuksien kirjaamista rekisteriinkin voidaan joskus pitää jopa välttämättömänä pahana. En miellä itseäni täydelliseksi tilastonikkariksi enkä ainakaan matemaatikoksi. Kuitenkin etenkin urheilutilastot ovat aina tuntuneet mielestäni mielenkiintoisilta. Jo pienestä pitäen on tullut pyöriteltyä eri palloilulajien sarjataulukkoja ja pistepörssejä. Toimin Satakunnan pelastuslaitoksen alueella Pronton toisena vastuuhenkilönä. Tilastojen ja tilastopolkujen luomista enemmän minua kuitenkin työllistää järjestelmän tietojen ylläpito ja päivittäminen sekä sisäinen laadunvalvonta alueellamme. Esimerkiksi kun uusi paloauto tulee riviin, niin tästä aiheutunut ”kalustoruletti” tulee päivittää myös Prontoon. Sisäinen laadunvalvonta on eräänlaista ”Pronto-poliisina” toimimista. Syvimpänä ajatuksena tässä on ohjata valvonnan kautta henkilöt täyttämään ohjeistuksen mukaisia ja mahdollisimman laadukkaita selosteita.
Prontoon kirjataan siis kaikki hätäkeskuksen kautta tulleet tai pelastuslaitoksen sinne omatoimisesti ilmoittamat tehtävät. Onnettomuuksien kirjaaminen on säädetty pelastuslaissa (PeL 379/2011 Toimenpiderekisteri). Pronto on tässä se työkalu. Jokaisesta tapauksesta tehdään oma yksilöllinen seloste, jolle tulee oma diaarinumeronsa. Selosteen täyttäminen lähtee liikkeelle ja sen suuntaviivat määrittää onnettomuustyypin valinta. Pronto on dynaaminen järjestelmä, eli onnettomuustyypin valinnan jälkeen selosteen rakenne muodostuu tietynlaiseksi. Dynaamisuuden takia onnettomuustyypin oikeanlainen valinta onkin keskeinen asia selosteen täyttöä. Erilaisia onnettomuustyyppejä ovat esimerkiksi rakennuspalo, vaarallisten aineiden onnettomuus ja eläimen pelastaminen. Valmis seloste tallentuu järjestelmään ja sitä käsitellään viranomaisasiakirjana.
Selosteelle kirjataan paljon kaikenlaista tietoa. Kirjatut tiedot on hyödynnettävissä monenlaisessa tilastohaussa. Pelastuslaitos hyödyntää tilastoja laajasti. Joitakin tyypillisiä tilastohakuja on sellaiset, jotka liittyvät onnettomuuksien kehittymiseen, määrään alueittain ja toimintavalmiuden laskentaan. Onnettomuuksien kehittymisessä seurannassa otantana voi olla esimerkiksi koko Satakunta tai määrätty kunta. Tällaisessa tilastossa tutkinta-aineisto kannattaa yleensä ulottaa useamman vuoden ajalle. Onnettomuuksien kehittymisen seurannassa tarkastellaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien määrää tietyn aikaikkunan sisällä. Toinen yleisimmistä tilastohauista on onnettomuuksien lukumäärät, esimerkiksi kunnittain tai asemapaikoittain. Usein juuri vuodenvaihteen tienoilla ajankohtainen haku voidaan tehdä esimerkiksi vuoden 2015 tehtävistä, joihin yksi tai useampi Ahlaisten paloaseman yksikkö on osallistunut. Kolmantena esimerkkinä mainitsisin toimintavalmiuden seuraamisen. Esimerkiksi uuden asuntoalueen tulon myötä palokunnan tavoitettavuus voi muuttua, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi paloaseman siirtämisen tarpeen. Pronton tietoja hyödynnetään myös pelastuslaitosten ulkopuolella. Tämä on tosin aivan ymmärrettävää, koska Pronto tosiaan on luotettavin (ja myös ainoa) pelastustoimen virallinen onnettomuusrekisteri. Esimerkiksi turvatekniikan keskus (Tukes) seuraa sähkölaitteista syttyneitä tulipaloja. Muita Prontoa hyödyntäviä tahoja ovat esim. aluehallintavirasto (AVI), media ja onnettomuustutkintakeskus.
Joskus selosteita silmäillessäni tulee vastaan jokin, usein tahattomasti, hauska tekstinpätkä. Esimerkiksi kerran eläimenpelastustehtävään liittyen oli kirjattu käärmeen etsinnästä asunnosta yksikön toteutetuista toimenpiteistä seuraavaa: ”Etsittiin käärmettä huoneistosta, jota ei löytynyt”. Tällaiset hauskat kielikukkaset saattavat johtua esimerkiksi siitä, että hälytystehtävä on keskeyttänyt selosteen kirjaamisen ja uudella yrittämällä ajatus ei ole enää samalla ”taajuudella”. Ihmisluonto on usein sellainen, että varaudumme siihen mitä on lähiaikoina tapahtunut. Vanhan kansan sanonta kertoo, että salama ei kahta kertaa samaan paikaan iske. Onko siis niin, että harvinaiseen onnettomuuteen suunnitellut varusteet ja tieto-taito ovat jo ruostuneet ja niiden käytön praktiikkakin unohtunut ennen seuraavaan samankaltaisen onnettomuuden toteutumista? Onnettomuus on aina epätodennäköisten sattumusten summa, joten koskaan ei voi tietää…