Defusing-istuntoja menee liikaa ohi

On paljon tapauksia, joista pitäisi järjestää defusing- eli jälkipurkuistunto, jostain syystä se kuitenkin jää pitämättä. ”Koko työyhteisöllä on vastuu asian esille tuomisesta. Myös tehtävän ulkopuolisilla”, Tuomas Salvisto sanoo. Jos ajatuksiin nousee kysymys: Pitäisikö järjestää? niin vastaus on: Pitää järjestää.

Defusing-istuntoja pidetään aivan liian vähän. Ensihoitaja ja defusing-ohjaaja Tuomas Salvisto arvelee, että hänen toimialueellaan pidetään viitisentoista istuntoa vuodessa. Se on vähän, jos ajatellaan, että alueella päivystää 13 ambulanssia ja melkein toinen mokoma erilaisia pelastusyksiköitä ja paljon sopimuspalokuntia.

Purku poikkeaviin tilanteisiin

Tyypillisiä defusingin aiheita voivat olla muun muassa lapsi- tai nuori potilas, väkivaltatilanne tai työtapaturma, mutta lopulta minkä tahansa poikkeavan tilanteen jälkeen saattaa olla aiheellista käynnistää istunto. ”Istunnon tarkoitus on vähentää kumulatiivista eli kerääntyvää psyykkistä kuormaa”, Salvisto sanoo. Tällöin ajan kanssa syntyvää kuormaa voidaan jo ehkäistä, vaikka tilanteessa ollut ei itse vielä kokisikaan varsinaista purkamisen tarvetta. Monesti istunto riittääkin avuksi, mutta joskus ei. Silloin henkilö ohjataan ammattiavun piiriin.

Nopeasti käyntiin

Defusingilla kuitenkin aloitetaan. Se on hyvä saada käyntiin traumaattisen tehtävän jälkeen niin pian kuin mahdollista ja matalalla kynnyksellä. ”Kukaan ei voi olettaa toisen puolesta, että tässä tapauksessa ei varmaankaan tarvita istuntoa. Toinen kestää toista ja henkilöiden sietokyvyn toleranssi vaihtelee aihe- ja ajankohdittain”, Mats Stenström sanoo. Hän on Salviston kollega, ja he ovat vetäneet istuntoja myös yhdessä. Molemmille on tuttua myös kuultavan rooli.

Syöte tarvitaan

Stenström kertoo, että heidän toimialueellaan on olemassa automaattiherätteitä, kuten vakavassa tilassa ollut lapsipotilas tai väkivallan uhka, milloin istunto järjestetään aina. Kenttäjohtajan tehtävä on käynnistää defusing, mutta pyyntö voi tulla keneltä tahansa. ”Kenttäjohtaja ei kuitenkaan voi käynnistää defusingia, jos hän ei saa siihen syötettä. Jokaisen alueella hoidetun tehtävän kaikista tapahtumista ei kenttäjohtaja voi millään olla perillä”, Salvisto sanoo. Mikäli kahvipöytäpuheet alkavat kuulostaa kovilta, voi myös työkaveri käynnistää istunnon. ”Soisin defusingille lisää työpaikkakoulutusta, jolloin toiminta tulisi tutuksi ja tilanteet tunnistettaisiin paremmin”, Salvisto sanoo.

On jotain, mitä käsitellä

”Koen, että defusingin tärkein anti on se, että pääsee puhumaan asiasta ja että kaikille osapuolille syntyy ehyt tilannekuva. Jos tilannekuvaan jää reikiä, ihmismieli täyttää ne yleensä vähemmän hyvillä asioilla”, Stenström sanoo.

Siksi defusingin ensimmäisellä kierroksella kerrotaan faktat. Jokainen kertoo sen verran kuin haluaa siitä, mitä on tehnyt. Tilaisuudessa voi olla myös kertomatta, pääasia on, että osallistuu. Kun Ilpo Lehtonen käynnisti defusing-toimintaa Helsingin pelastuslaitoksella parisen kymmentä vuotta sitten, sen vastaanotto ei ollut kaikilta osin edes varovaisen myönteinen. Lehtonen meni kuitenkin asiansa kanssa eteenpäin kuin juna. Hän tapasi todeta, että: ”vaikka ei itse kokisikaan defusingia tarpeelliseksi, niin osallistu kaverin takia. Hän saattaa tarvita sitä.”

Jo tapahtumien kulun ymmärtäminen usein auttaa ihmistä. ”On helpompi käsitellä asiaa, kun on jotain muutakin käsiteltävää kuin tietoisuuden puute”, Stenström sanoo. Istunnoissa olleet kiittelevätkin monesti juuri sitä, että tapahtumien kulku avautuu.

Riittämättömyyttä, pelkoa, surua

Defusingin toisella kierroksella jokainen kertoo tapahtuman aikaisista ja sen jälkeen nousseista tunteista. Niihin saattaa liittyä riittämättömyyden tunnetta, pelkoa turvallisuudesta, surua tai joitakin muita tunteita, jotka ihmetyttävät. Ihmiset ovatkin monesti helpottuneita, kun kuulevat, että kollega on kokenut samankaltaisia tunteita, ja että omissa tunteissa ei olekaan mitään vialla. ”Jos taas keskustelussa tulee esiin vahva reaktio, se voidaan löytää ja etsiä siihen ratkaisu”, Stenström sanoo.

Defusingin vahvuus onkin siinä, että niin vetäjät kuin istuntoon osallistuvat ymmärtävät toisiaan ja kaikki voivat saada voimaa toisiltaan. ”Ajatuksena on, että vertainen, joka ymmärtää alan ja sen nyanssit, pitää istunnon”, Salvisto sanoo.

Tarkoitus on, että tilaisuus kulkee omalla painollaan ja että ihmiset puhuvat, ja vetäjät korkeintaan ohjaavat keskustelua.

Tarve on ilmeinen

Stenström arvioi, että defusing on vielä hieman lasten kengissä. ”Asemansa ja tarpeellisuutensa se on jo näyttänyt, mutta monin paikoin se vaatisi hiomista.” Stenström linjaakin defusingin henkilöstöstä huolehtimiseksi. ”Oletetaan, että henkilö keskittyy täysillä kovaan keikkaan 3-4 tunnin ajan, mutta sitten kun suojat lasketaan, niin pitäisikin olla heti iskussa uudelle keikalle.” Kokemukset eivät kuitenkaan häivy kuin delete-näppäintä painaen, vaan ne on käsiteltävä huolellisesti. Muuten kuorma kerääntyy.

”Olen kokenut defusingin auttaneen oman kuormani purkamisessa sekä niin tärkeäksi, että päätin lähteä mukaan toimintaan. Jos tämä työ auttaa jotakuta edes vähän, niin haluan tehdä sen”, Salvisto sanoo.

Teksti ja kuva Marko Partanen