Pauli Puljula, Vesa-Valtteri Tapio, Henri Backman ja Anssi Aunola uskovat, että psykiatrinen yksikkö lunastaa paikkansa päivystysvalmiudessa.
Jatkuvasti päivystävä psykiatrinen ensihoitoyksikkö aloitti Pirkanmaalla viime lokakuun alussa. ”Tämä on sellainen ’trust the process’ – kyllä siitä hyvä tulee -prosessi”, ensihoitaja Henri Backman kuvailee. Pirkanmaalaiset keräävät puolen vuoden ajan kokemuksia, joista parhaat valitaan perustaksi pääsääntöisesti vain 785-tehtäviä ajavalle yksikölle.
Psykiatrisen ensihoitoyksikön käynnistäminen on hyvin erilainen prosessi kuin mihin alalla on normaalisti totuttu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola luonnehtii. Yleensä prosessit ovat hyvin tarkkaan kuvattuja ennen kuin niitä voidaan perustella aloitettavaksi. ”Nyt lähdemme etenemään siitä, että oli olemassa reunaehdot, mutta ei mitään tarkkoja malleja, koska niitä ei ole. Ajattelemme, että tarvittava tieto ja toimintamallit muodostuvat pilotin aikana toiminnasta puolessa vuodessa.”
Enemmän aikaa potilaille
Ensimmäinen pilotti psykiatrisesta ensihoitoyksiköstä vietiin Pirkanmaalla läpi kuukauden mittaisena keväällä 2022. Silloin yksikkö päivysti 12 tuntia vuorokaudessa, mutta siitäkin saatu palaute oli jo rohkaisevaa: Potilaiden kanssa voitiin viettää enemmän aikaa, kun normaalisti oli kiire jo seuraavalle tehtävälle.
Poliittisissakin puheissa
Ensihoitaja Henri Backman oli törmännyt psykiatriseen yksikköön kunnallispolitiikassa jo vuonna 2018, jolloin hän oli ollut allekirjoittamassa valtuustoaloitetta yksikön käynnistämisestä. ”Tällainen toiminta on mainittu terveydenhuoltolain ensihoitoasetuksessa, joten sitä käsiteltiin niin Tampereen kunnallispolitiikassa kuin eduskunnassakin”, Backman sanoo.
Tilastot osoittavat tarpeen
Myös tilastot puhuvat yksikön tarpeesta. Pirkanmaalla on vuosittain noin 4500 mielenterveystehtävää, joista puolet jätetään kuljettamatta eikä tapauksista mene mitään herätettä psykiatriseen sairaanhoitoon. ”Reilussa 2000 kuljettamatta jätetyssä mielenterveyskeikassa voi olla ihmisiä, joilla on lyhyellä aikaa toistakymmentä kontaktia terveydenhuoltoon eikä psykiatrinen sairaanhoito tiedä tästä mitään.” Aunola kertoo psykiatrisellekin puolelle heijastelevan terveydenhuollon kriisin olevan niin ikään toimeenpaneva voima visiolle psykiatrisesta yksiköstä.
Kaikki halusivat jatkaa
Ensimmäisessä kuukauden mittaisessa pilotissa oli mukana kuusi ensihoitajaa, jotka kaikki halusivat jatkaa, kun varsinainen toiminta aloitettiin. Jotta toiminta voitiin aloittaa ympärivuorokautisena, tuli väkeä saada toinen mokoma lisää. Noin parisen kymmentä vapaaehtoista ensihoitajaa hakeutui rekrytoinnissa tehtävään. Heistä valittiin seitsemän, minkä jälkeen oli koossa 13 henkilöä käsittävä psykiatrisen ensihoitoyksikön henkilöstö. Yksikkö miehitetään H+P -työparilla ja jokaisella työntekijällä on terveydenhuoltoalan tutkinto.
Malttia ja empatiaa
Miksi halusit psykiatriseen ensihoitoyksikköön? ”Koen, että minulla on annettavaa tälle potilasryhmälle. Malttia ja empatiakykyä löytyy. Jos ei malta olla ja kuunnella, tästä työstä ei tule mitään”, ensihoitaja Vesa-Valtteri Tapio sanoo.
Hän oli mukana jo huhtikuisessa pilotissa, jolloin myös hän vakuuttui yksikön tarpeellisuudesta. ”Oli selkeitä helmitapauksia, joissa pystyimme antamaan potilaalle enemmän kuin tavallisessa ensihoitoyksikössä.” Tapio on huomannut, miten rauhallisella ja aikaa antavalla työskentelytavalla, terveydenhuollon tietojärjestelmän käytöllä sekä erilaisten kontaktien tuntemisella voidaan auttaa paljon jo paikan päälläkin.
Äksiä hyvällä potilasohjauksella
Potilas saattaa jäädä edelleen kotiin. Tällöin hänen asioihinsa on perehdytty huolellisesti ja hänelle on selvitetty parhaat tarjolla olevat kontaktit, joihin voi ottaa yhteyttä. Osaavan avun saatuaan potilaan ei tarvitse lähteä päivystykseen tuntikausiksi jonottamaan, jossa avunsaanti on edelleen rajallista.
Psykiatrinen yksikkö onkin onnistunut ohjaamaan potilaita oikeille väylille ensimmäisenä lukuisien terveydenhuollon kontaktien jälkeen, pahimmillaan kontakteja on ollut jo yli 40. ”Vaikka monet ihmiset hyötyvät keskustelusta, tiedoista ja ajasta, niin ei tämä mikään terapiayksikkö ole”, Tapio sanoo.
Työnohjaus alkaa
Psykiatrisessa ensihoitoyksikössä työskentelevät tietävät, että ensihoitajasta ei tehdä parilla koulutuskerralla psykiatrista sairaanhoitajaa. ”Ihmeitä tässä ei pystytä tekemään ja porukalla onkin keskusteltu riittämättömyydentunteesta”, Tapio sanoo.
Yksikössä työskentelevät alkavat saada säännöllisesti psykiatrisen poliklinikan järjestämää työnohjausta. Työnohjauksella pyritään kehittämään osaamista psykiatrisen potilaan kohtaamisen osaamista sekä puretaan työstä tulleita kokemuksia.
Ekskursiopyyntöjä
Aunola pohtii psykiatrisen yksikön vaikuttavuutta, jota tullaankin seuraamaan tiiviisti pilotin aikana. Myös yhteistyö akuuttipsykiatrian kanssa on tärkeää. Akuuttipsykiatrian kanssa yhteistyötä voi olla myös niin, että he osallistuvat psykiatrisen ensihoitoyksikön toimintaan. Aunolan mukaan psykiatrisesta sairaanhoidosta onkin jo ilmaistu iso mielenkiinto lääkäriä ja sairaanhoitajaa myöten tulla yksikköön tutustumaan. ”He ovat kiinnostuneita, minkälaisista oloista heidän potilaansa tulevat, koska he näkevät potilaita vain vastaanottoympäristössä.”
Vaivojen takana on ihminen
Psykiatrisessa ensihoitoyksikössä Henri Backmanin työkalupakin käytetyimmät välineet ovat puhejudo, puhelin sekä tietämys kentän palveluista ja niiden edellytyksistä. Hän luettelee nopeasti listauksen potilaskontaktin onnistumisen kannalta tärkeistä asioista. ”Tunne tausta, kohtaa ihminen ihmisenä ja ota omaiset huomioon.”
Taustat selviävät terveydenhuollon tietojärjestelmästä, Backmanin mukaan ne saattavat poiketa paljonkin potilaan kertomasta. Hänen mukaansa on tärkeää nähdä ihminen vaivojensa läpi. ”Potilas ei ole ahdistus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaan se Matti tai Maija, jolla on psyykkinen vaiva. Me ensihoitajat näemme vaivat yleensä kovin fyysisinä.”
Myös omaisten huomioiminen kuuluu hyvään hoitoon, sillä he ovat paitsi potilaan parhaita tuntijoita myös ihmisiä, joihin sairaus vaikuttaa.
Hyviä haasteita
”Tässä pystyy haastamaan itseä”, Backman kertoo työskentelystään psykiatrisessa yksikössä. Haasteet ovat hänen mielestään potilaiden auttamisen lisäksi työssä parasta. Ensihoitopalveluiden päällikkö Aunola peukuttaa Backmanin ajatuksia. ”En odota, että olette kuin vuosikausien kokemusta nauttivia psykiatrisia sairaanhoitajia, vaan että haastatte itseänne oppimaan uutta.”
Backman näkee psykiatrisen ensihoitoyksikön olevan eräänlainen pelastusrengas, jolla voidaan uittaa vaikeuksissa oleva potilas kuiville, mutta kenenkään psykiatrisia ongelmia se ei pysty ratkaisemaan. Ensihoitopalvelun psykiatrinen ensihoitoyksikkö ei korvaa mielenterveyspalveluiden toimintaa vaan tukee potilaan ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin. Mielenterveyspotilaiden hoito on siis edelleen psykiatrian vastuulla.
Kahdeksaan keikkaa vuorossa
Henkilöstö on kirjannut kokemuksiaan jatkuvasti muistiin. Niitä käydään läpi väliajoin. Maaliskuun lopulla pitäisi olla sen verran kokemuksia kasassa, että toiminta voidaan vakioida huhtikuussa. Etukäteen laaditun tilaston mukaan yksikkö ajaa keskimäärin kahdeksan mielenterveystehtävää vuorokaudessa, yksi tehtävä kestää keskimäärin 1,5 kertaa kauemman kuin muu tehtävä. Toiminnanaikaiset tilastot ovat samansuuntaisia. Yksikön ensihoitajat poistuvat haastattelusta tehtävälle. Ensimmäistä työvuoroaan yksikössä tehnyt Pauli Puljula kertoo, että ensimmäisen kahden tunnin aikana on ajettu jo kaksi keikkaa. ”Ne olivat suoraviivaisia kuin tavallisella yksikölläkin hoidettuja tehtäviä.”
Mielenterveystehtäviä voi vuorossa olla jopa 15 mutta hiljaisempina päivinä yksikkö osallistuu myös muihin tehtäviin. Kenttäjohtaja voi käyttää psykiatrista yksikköä muillakin tehtävillä, kuten ruuhkatilanteissa tai lähimpänä yksikkönä hätätilapotilaan luokse.
Teksti ja kuvat: Marko Partanen
