Kilpirauhanen on pieni mutta elintärkeä, perhosen muotoinen rauhanen.
Potilaat kertovat usein sairastavansa kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta ensihoitajille se jää monesti vain sanaksi potilaskertomukseen. On kuitenkin syytä muistaa, miten tärkeä kilpirauhanen on koko elimistön kannalta.
Kilpirauhanen on pieni, perhosen muotoinen rauhanen, joka tuottaa koko kehon kannalta välttämättömiä hormoneja. Noin 25 grammaa painava kilpirauhanen sijaitsee kaulan tyvessä, kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kahta hormonia, tyroksiinia (T4) ja tridotyroniinia (T3).
”Näitä voisi sanoa yleishormoneiksi, jotka säätelevät koko kehomme toimintaa ja ennen kaikkea energian käyttöä ja varastointia”, sanoo Vesa Ilvesmäki, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri.
Vajaatoiminta on yleinen sairaus
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) on yksi suomalaisten kansansairauksista ja sitä sairastaa yli 340 000 ihmistä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tärkeimmät oireet ovat väsymys, turvotukset ja painonnousu. Se on krooninen sairaus, jota hoidetaan pysyvällä, elinikäisellä lääkehoidolla. Tällöin tyroksiinin puute korvataan hormonivalmisteilla (Thyroxin, Medithyrox).
Yleisimmin vajaatoiminnan taustalta löytyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää kilpirauhaskudosta vastaan tuhoten usein kilpirauhasen kokonaan.
Jos kilpirauhanen lakkaa toimimasta eikä hoitoa aloiteta, potilaan tila heikkenee vähitellen 1-2 vuoden kuluessa. Lopulta sydämen toiminta pettää, tajunnan taso alenee ja kehittyy myksödeema kooma sekä lopulta kuolema. Kilpirauhanen on siis elämälle välttämätön.
”Tällaisia tiloja ei kuitenkaan nyky-Suomessa nähdä juuri milloinkaan, koska ihmisiltä tutkitaan eri tilanteissa kilpirauhaskokeita riittävän usein, jolloin vajaatoiminta havaitaan ja hoito aloitetaan ajoissa”, Ilvesmäki sanoo.
Liikatoiminta voidaan parantaa
Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) oireilee pääasiassa sydämen tykyksenä, vapinana ja lisääntyneenä hikoiluna. Pääasiallisena lääkityksenä vaivaan käytetään karbimatsolia (Tyrazol).
Äärimuodossaan liikatoiminta (tyreotoksikoosin kriisi) voi olla henkeä uhkaava, jolloin ilmenee tajunnantason alenemista, sydämen sykkeen kiihtymistä (150-200/min) ja mahdollisesti kuumeilua.
Sairaus hoidetaan Suomessa ensisijaisesti 12-18 kuukautta kestävällä karbimatsoli-estohoidolla, vaihtoehtoja ovat lisäksi radiojodihoito ja kilpirauhasleikkaus. Liikatoiminnan oireita voidaan hoitaa sydäntä rauhoittavalla beetasalpaajalla. Tyypillisimmin liikatoiminnan taustalla on Basedowin eli Gravesin tauti (80%), muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma sekä liikatoimiva kilpirauhaskyhmy.
Kilpirauhasen liikatoimintaa varten olevat hoidot tehoavat hyvin, ja sairaus voidaan parantaa aina.
Tarvitaan laboratoriokokeet
Kilpirauhasen toimintaa arvioidaan laboratoriokokein, joihin myös sairauden diagnostiikka perustuu. Tärkeimmät laboratoriokokeet ovat T4v ja TSH (säätelyhormoni). Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan yleensä perusterveydenhuollossa, liikatoiminnan hoito sen sijaan tapahtuu yleensä sairaaloiden endokrinologian tai sisätautien poliklinikoilla.
Pelkästään kilpirauhasongelman takia potilas tuskin päätyy ensihoidon kuljettamaksi, mutta monella muista syistä kuljetettavilla sairaus saattaa olla. Potilaskuljetusten yhteydessä kilpirauhasen mahdolliset lääkehoidot on syytä kirjata ja raportoida päivystyksessä potilasta luovutettaessa.
Lisäkilpirauhanen
Myös kilpirauhasen takana sijaitsevat lisäkilpirauhaset (yleensä 4 kpl) ovat ihmiselle elintärkeitä. Ne tuottavat parathormonia (PTH), joka säätelee elimistön kalsiumtasapainoa. Kalsium osallistuu lukuisiin elimistön aineenvaihduntatapahtumiin. Lisäkilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa hyperkalsemiaa ja vajaatoiminta vastaavasti hypokalsemiaa.
Muita kilpirauhassairauksia ovat struuma, tulehdukset sekä erilaiset kasvaimet.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kimmo Kaisto
Tutustu tästä Kilpirauhasliiton kotisivuihin, josta löytyy tarkempia liika- ja vajaatoiminnan potilasohjeita ja infoa.
Lisäkilpirauhassairauksiin voit tutustua tästä!
