Karjaan paloasemalla työskenneltiin viime kesänä väistötiloissa, kun sädesieni oli vallannut varsinaisen aseman.
Homeiset paloasemat uhkaavat työntekijöidensä terveyttä. Asemien kosteusvauriot, sisäilmaongelmat ja asemilla työskentelevien homealtistumiset ovat valtakunnallisesti yllättävän yleisiä.
Tämä selvisi keväällä päättyneessä Turun yliopiston hankkeessa, jonka yhtenä tutkimuskohteena olivat palomiehet ja paloasemat.
”Ongelmat ovat merkittäviä siinä mielessä, että altistuminen on kerrallaan koko vuorokauden mittaista. Asemalla urheillaan, liikutaan ja nukutaan, jolloin altistuneen henkilön suorituskyky ei ole parhaimmillaan hälytyksen sattuessa”, kertoo hankkeen johtaja, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
BAT- eli basofiiliaktivaatiotestin kehittäminen -hankkeessa luotiin uusia menetelmiä homealtistuneiden diagnostiikkaan. Hankkeeseen kuului mikrobiologinen tutkimus, jossa oli mukana useita kosteusvaurioisia paloasemia sekä puhtaita verrokkiasemia.
”Otin eräältä asemalta materiaali- ja pölynäytteitä autohallista, toimistotiloista ja miehistön yöpymistiloista. Yhdeksässä näytteessä neljästätoista oli selvä mikrobikasvusto, ja lajisto oli erittäin epämiellyttävä”, Putus kertoo esimerkkinä tutkimuksesta.
Vauriopaloasemien henkilökunta kärsi muun muassa kuivasta ilmasta, tunkkaisuudesta ja huonosta ilmanvaihdosta. Heillä oli silmäoireita, niveloireita, yskää, hengenahdistusta sekä pahimmillaan astmaa. Palomiehillä, jotka työskentelivät vaurioituneissa tiloissa, astma yleistyi nollasta lähelle väestön tavanomaista astman yleisyyttä, yli neljää prosenttia.
”Tutkimus osoitti, että palomiehet oireilevat vauriopaloasemilla paljon enemmän kuin vertailupaloasemilla. Vauriopaloasemilta löytyi paljon toksiinia tuottavia mikrobeja, ja laskeutuneessa pölyssä oli toksisuutta”, Putus sanoo.
Heti väistötiloihin
Jatkotutkimuksena Putus toteutti valtakunnallisen oirekyselyn pelastusalan ammattilaisille. Siihen vastasi noin 15 % Suomen palomiesliiton jäsenistä. Kyselyyn vastanneista tervein ammattiryhmä olivat nuoret palomiehet. Sen sijaan paloesimiehillä oli oireita, jotka viittasivat homealtistumiseen. Heistä viisi prosenttia oli astmaatikkoja, joka viittasi siihen, että astmaan sairastutaan työtä tehdessä. Astma taas voi estää kokonaan savusukelluksen ja siis viedä työkyvyn.
Putus arvioi, että paloasemien kosteusvauriot ovat yleistettävissä valtakunnalliseksi ongelmaksi, siinä missä homekoulut, -sairaalat, -päiväkodit ja muut kunnalliset rakennukset.
”Kunnilla on valtava korjausvelka edessään.”
Putus ehdottaa, että ensihätään sisäilmaongelmaisista paloasemista siirryttäisiin väistötiloihin. Hänen mukaansa tutkimuksen hyvä uutinen oli, että väistötiloissa oleskelevan henkilökunnan terveys kohentuu nopeasti. Sen sijaan rakennusten korjaaminen ei auttanut oireiluun.
”Nukkumatilojen pitäisi ainakin olla puhtaat, samoin niiden tilojen, joissa treenataan”, hän sanoo.
”Olisiko ratkaisu sitten, että olisi siirtokelpoisia nukkumatiloja, joista siirrytään keikalle viivytyksettä? Ymmärrän että viivytyksiä ei saa tulla, mutta vielä tärkeämpää on se, että miehistö on virkeä ja toimintakuntoinen fyysisesti sekä henkisesti.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Jussi Helttunen
