Ruotsissa roihusivat massiiviset metsäpalot paitsi vuonna 2018, myös vuonna 2014.
Lentotähystyksen ansiosta havaitaan vuosittain satoja palonalkuja.
”Palot havaitaan, kun ne ovat vielä pienehköjä. Silloin pelastuslaitoksella on mahdollisuus saada ne hallintaan ennen kuin ne laajenevat suurpaloiksi”, sanoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vastuulla on metsäpalojen lentotähystyksen järjestäminen koko Suomessa.
Tänä vuonna tähystyslentoja lennetään 22 reitillä, jotka kattavat koko Suomen. Tähystyslentoja suorittaa 26 palveluntuottajaa, eli yleensä paikalliset lentokerhot. Lentotoiminta kilpailutetaan hankintalain mukaisesti.
Tänä vuonna lentoja on kertynyt jo noin 60, ja niillä on havaittu paloja 16 kertaa. Pelastustoimen yksiköitä on opastettu paikalle kaksi kertaa. Osa lennoista on ollut lentokerhojen ja pelastuslaitosten välisiä harjoituksia.
Maastopaloja viime vuotta enemmän
Vuoden 2019 ensimmäinen metsäpalojen valvontalento on suoritettu viikolla 17 Varsinais-Suomessa. Tämän jälkeen valvontalentoja on suoritettu länsirannikolta aina Ylivieskaan saakka.
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston mukaan huhtikuun aikana maastopaloja on ollut noin 500 kappaletta, kun vastaava luku oli viime vuonna 87 kappaletta. Tämän vuoden toukokuussa maastopaloja on ollut 489. Maastopaloksi luokitellaan muun muassa metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.
Vuonna 2018 lennoilla havainnoitiin 376 paloa, ja opastettiin pelastustoimen yksiköitä 116 kertaa.
Viime vuosi oli lentotähystyksen kannalta ennätyksellinen, sillä lentoja oli 1407 kappaletta. Yleensä lentoja tehdään vuosittain pari-kolmesataa.
”Viime kesänä mentiin osin äärirajoillakin, kaikki lennot saatiin kuitenkin suoritettua. Parhaimpina päivinä lentoja oli kaikilla reiteillä parikin kertaa päivässä. Kun reitti lennetään, se kestää pari kolme tuntia. Kahdesti päivässä se tekee helposti kuusi tuntia, ja siihen päälle lennonvalmistelut, huollot ynnä muu”, Kurvinen kuvailee.
Metsäpaloindeksi määrää
Reitti lennetään, kun Ilmatieteen laitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee yli 4,1 lukemaan, osalla reiteistä lentoonlähtöindeksi on 4,3. Kun lukema nousee yli 5,4, reitti lennetään kaksi kertaa päivässä. Tämän lisäksi lentokoneita voidaan käyttää myös pelastustoimen muihin tiedustelu- ja johtolentoihin.
Viime vuonna lentotähystyksen kustannuksiin meni 1,3 miljoonaa, kun tavallisesti kustannukset ovat joitakin satoja tuhansia. Toiminnan järjestämiseen saadaan vuosittain 500 000 euron erillinen määräraha, jota anotaan tarvittaessa lisää.
”Viime vuonna lennettiin jo toukokuussa ensimmäiset määrärahat loppuun”, Kurvinen kertoo.
Lue lisää:
Metsäpalojen tähystylentoihin lisärahaa – kustannukset jo yli miljoonan
Teksti: Kaisu Puranen
Arkistokuva: Ruotsin rannikkovartiosto
