Tehy uhkaa lakolla ensihoitoyrityksiä henkilöstön palkkakehitykseen liittyvän kiistan takia.
Ensihoitajia edustava Tehy ja ensihoitoyrityksiä edustava Hyvinvointiala Hali ry ovat ajautuneet ensihoidon yksityistä sektoria koskevassa työehtosopimusneuvottelussa pattitilanteeseen. Tehy kertoo, että Hali ei sitoudu sovittuun palkkakehitykseen. Hali puolustaa tilannetta sillä, että viimeisimmällä työehtosopimuskierroksella sovittuihin korotuksiin ei nyt ole varaa.
Tehy antoi lakkovaroituksen kahteen ensihoitoyritykseen, Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n Pirkanmaan alueen toimipisteisiin sekä EMA Finland Oy:n Uudenmaan alueen toimipisteisiin.
Mikäli yksityisen sektorin ensihoitajien palkkakehityksestä ei huolehdita, on riskinä, että hyvinvointialueet halpuuttavat ensihoitotyön kilpailuttamalla sen yksityisille ja tuloksena voi olla soten uusi matalapalkka-ala, arvioi koordinoiva pääluottamusmies Kimmo Mäkelä Pirkanmaalta.
Pattitilanne päällä
Yksityisessä ensihoitopalvelussa työskenteleviä ensihoitajia koskeva työehtosopimus päättyi huhtikuun lopussa eikä senjälkeisissä neuvotteluissa olla päästy yhteisymmärrykseen, vaikka lokakuun lopussa neuvotteluita yritettiin edistää vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla.
Tehyn mukaan yksityisellä ensihoitopalvelualalla sovittiin kaksi vuotta sitten pelastusohjelmasta, jossa yksityisen ensihoidon palkat nostetaan hyvinvointialueiden ensihoitajien tehtäväkohtaisten palkkojen tasolle vuoteen 2029 mennessä.
”Tuolloin osapuolet jakoivat huolen yksityisen ensihoitoalan tulevaisuudesta ja päättivät yhdessä palkkauksen nostamisesta julkisen sektorin tasolle erityisellä ohjelmalla. Vain kaksi vuotta myöhemmin työnantajapuoli tarjoaa nollaa ja haluaa unohtaa koko pelastusohjelman”, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo tiedotteessa.
Tehyn mukaan sopimuksen päättymisen jälkeen työnantaja on kääntänyt kelkkansa, tarjonnut uuteen sopimukseen nollakorotuksia ja saanut ehdotuksensa taakse myös valtakunnansovittelijan.
Tilanne on muuttunut
Halin mukaan sopimus palkkojen nostamisesta tehtiin ennen kuin tiedettiin, että hyvinvointialueilla ensihoitajien palkat nousevat organisaatiomuutosten myötä tulleissa palkkaharmonisaatioissa.
”Harmonisointiin varattiin rahoitusta kuntasektorin viimeisimmällä työ- ja virkaehtosopimuskierroksella, joka ei koske yksityisen sektorin ensihoitopalvelua”, Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanen sanoo.
Hänen mukaansa hyvinvointialueilla myös siirrytään tasopalkkajärjestelmään, joka vaatii rahoitusta, koska kenenkään palkka ei laske ja joidenkin palkka nousee. Yksityisellä ensihoitopalvelualalla ei ole meneillään palkkausjärjestelmäuudistusta.
Virtanen laskee, että vuosina 2023-2024 yksityisen sektorin palkkakehitys on ollut jopa hieman parempaa kuin hyvinvointialueilla, kun verrataan yleiskorotuksia ja paikallisia eriä eikä harmonisointi- ja palkkakehitysohjelmaeriä oteta huomioon.
”Toki haluamme, että yksityisen ensihoitopalvelualan palkat kehittyvät samalla tavalla kuin tässä yhteiskunnassa ensihoitopalvelussa yleisestikin mutta hyvinvointialueiden muodostumiseen ja palkkausjärjestelmien uudistamiseen liittyvien erien maksamiselle emme näe perusteita”, Virtanen sanoo.
Samalla vai eri tasolla?
Halin Virtanen korostaa, että pääsääntöisesti ensihoitajan työ julkisella puolella on yksityisen sektorin työtä vaativampaa, minkä tulee näkyä myös palkoissa. Virtasen mukaan hyvinvointialueiden vakava taloudellinen kriisi johtuukin osittain korkeista palkankorotuksista.
”Alijäämän kattamiseksi merkittävä määrä työntekijöitä pitäisi irtisanoa, emmekä me halua samaa tilannetta ensihoitopalvelualalle.”
Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri on Virtasen kanssa eri mieltä työn vaativuudesta yksityisessä ensihoidossa.
”Yksityisen ensihoidon tehtävät ovat täysin vastaavia kuin julkisella sektorilla, kyseessä on julkisen sektorin yritykseltä sektorilta ostama palvelu. Työtä tehdään joko vaativammalla hoitotasolla tai perustasolla. Nämä tehtävät vertautuvat julkisella sektorilla tehtävään työhön”, Okkeri linjaa.
Hän muistuttaa, että yksityisellä sektorilla maksettavat tehtäväkohtaiset eli työn vaativuuteen perustuvat palkat ovat satoja euroja matalammat kuin julkisella sektorilla.
”Tämä tuo yksityisille yrityksille täysin perusteetonta ja epätervettä kilpailuetua. Yksityistä ensihoitoa tarvitaan mutta sen elinehto ei voi olla palkkojen ja työsuhteen ehtojen halpuuttaminen. Tätä Tehy ei hyväksy ja tämä on koko alan asia.”
Kannattavuus heikentynyt
EMA Finland Oy:n toimitusjohtaja Ville Lehtonen ymmärtää neuvotteluissa olevien osapuolten näkökulmia.
”Meidän työnantajien näkökulmasta yksityisen sairaankuljetusalan, kuten myös EMA Finland Oy:n, kannattavuustaso on ollut viime vuosina hyvin heikko. Tehtävämäärät ovat laskeneet emmekä ole tässä julkisen talouden tilanteessa saaneet täysimääräisesti siirrettyä palkankorotuksia hintoihin. Näillä tekijöillä on vaikutusta työnantajapuolen näkemykseen siitä, miten palkkaohjelmaa voidaan edistää”, Lehtonen sanoo.
EMA:ssa halutaan ajatella, että asiat tappelevat, eivät ihmiset. Tästä Tehyn Okkeri on täysin samaa mieltä.
”Vaikka kannankin huolta apua tarvitsevien kansalaisten oikeuksista, työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät lakot kuuluvat sopimusyhteiskuntaamme emmekä ainakaan me halua ruokkia koston kierrettä. Me EMA Finlandilla noudatamme työehtosopimuksia ja niissä määriteltyjä palkkoja, mutta emme ole mukana työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksissa määritellyistä palkoista emme ole lipsuneet emmekä lipsu jatkossakaan”, Lehtonen sanoo.
Okkeri toteaakin, että yksityisen sektorin pitkäkestoinen palkkaohjelma on juuri siksi välttämätön, että työnantajayritykset voivat ennalta varautua palkkakehitykseen ja siirtää tämän hinnoitteluunsa.
Uhkana kahden päivän lakko
Yli puoli vuotta kestäneiden tuloksettomien neuvotteluiden takia Tehy antoi lakkovaroituksen, johon saavat varautua EMA Finland Oy Uudenmaan toimipisteissään ja Med Group Ensihoitopalvelut Oy Pirkanmaan toimipisteissään. Kyseessä on kahden vuorokauden mittainen lakko, joka alkaa keskiviikkona 20.11.2024 kello 00.01 ja päättyy torstaina 21.11.2024 kello 23.59. Lisäksi lakkokohteisiin on asetettu kaikkia tehyläisiä koskeva keikkailukielto, hakusaarto ja tilapäisen siirron kielto, jotka alkavat 5.11.2024 klo 9.00 ja päättyvät 21.11.2024 klo 23.59.
Vaikutuksia vaikea arvioida
EMA:n Lehtonen ei osaa etukäteen arvioida, miten kahden vuorokauden mittainen lakko tulee vaikuttamaan toimintaan.
”Vaikutuksensa on esimerkiksi sillä, mikä osa lakon alaisesta toiminnasta voidaan katsoa suojelutyön alaiseksi. Joka tapauksessa varmasti yksikköjä jää pois ajosta ja avun saatavuus heikkenee”, Lehtonen sanoo.
Pikkujoulut myöhemmäksi
EMA on siirtänyt pääkaupunkiseudulla järjestettävät ensihoidon pikkujoulut tammikuun lopulle.
”Ajateltiin lakon ajan olevan liian herkkä työnantajan ja työntekijöiden yhteiselle juhlalle”, Lehtonen sanoo.
EMA:n tehyläinen luottamusmies Rainer Reinholm sanoo, ettei työsopimusosapuolten työtaistelukiistan pidä vaikuttaa työpaikalla ihmisten väliseen kanssakäymiseen.
”Tehyn jäsenet toimivat Tehyn ohjeiden mukaisesti.”
Valtakunnansovittelijan kanssa eteenpäin
Neuvottelut jatkuvat valtakunnansovittelijan johdolla, niissä ovat mukana Halin ja Tehyn lisäksi Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry. Valtakunnansovittelija ei koskaan kommentoi keskeneräisiä asioita tai osapuolten tiedotteita sovittelun ollessa käynnissä.
”Keskustelut Bulevardilla (valtakunnansovittelijan toimisto) ovat luottamuksellisia eikä niitä avata julkisuudessa missään vaiheessa”, valtakunnansovittelija Anu Sajavaara sanoo.
Myöskään Med Group ei kommentoinut tilannetta Pelastustiedolle.
Pirkanmaalla ollaan valmiina lakkoon
Lakkouhka koskee Pirkanmaalla toimivaa Med Group Ensihoitopalvelua. Pirkanmaan hyvinvointialueen Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Kimmo Mäkelä vastasi kysymyksiin paikallisen henkilöstön tunnelmista sekä tilanteesta yleensä.
Miten henkilöstö Pirkanmaalla on ottanut vastaan lakkouhan?
Pirkanmaalla työtaisteluun osallistuva tehyläinen jäsenistö on sitoutunut työtaisteluun. Tiedossa on, että kyse on heidän tulevaisuuden palkoista, jotka uhkaavat jäädä julkisen puolen palkoista huomattavasti jälkeen. Lisäksi keikkailijat noudattavat tiukasti keikkailukieltoa.
Kuinka isoja palkkaerot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat?
Perustason vähimmäispalkat ovat yksityisellä 2358,76€ ja julkisella 2556,75€, eroa kertyy 197,99€. Hoitotason vähimmäispalkat ovat yksityisellä 2709,30€ ja julkisella 3068,10€, eroa kertyy 358,80€. Erot lisääntyvät vielä suuremmiksi, kun haittalisät lasketaan mukaan.
Hyvinvointiala Hali ei aio sitoutua palkankorotuksiin, jotka eivät olleet tiedossa vuonna 2022, kun sopimus pitkäaikaisesta palkkojen tasauksesta (pelastusohjelma) tehtiin, miltä tämä kuulostaa?
Ensihoitoalan pelastusohjelma on sovittu yhteisesti työnantajapuolen ja työntekijäpuolen välillä. On todella kummallista, jos työnantajapuoli haluaa livetä tästä sopimuksesta. Sopimuksen tarkoitus on ollut nostaa yksityisen palkat samalle tasolle julkisen puolen kanssa. Tällä tavalla turvattaisiin myös yksityisen puolen veto- ja pitovoima.
Mikä merkitys sillä on ensihoitoalalle, jos palkat jäävät tasoittamatta?
Jos yksityisen puolen palkat eivät nouse samalle tasolle julkisen kanssa, on riskinä että hyvinvointialueet lähtevät halpuuttamaan kilpailuttamalla ensihoidon palvelutuotannon yksityisille. Tällä tavalla toimimalla tulisi uusi matalapalkka-ala sote-puolelle.
Jos palkkaeroja ei kiritä kiinni, niin yksityisen puolen houkuttelevuus työnantajana tulee romahtamaan. Julkisen puolen työpaikkojen houkuttelevuus kasvaa huomattavan korkeaksi, verrattuna yksityiseen.
Teksti Marko Partanen
