
Sampsa Lintunen toimii Lupa- ja valvontavirastossa pelastustoimen valvonnan ryhmäpäällikkönä.
Sisäministeriön laatiman pelastushenkilöstön toimintakykyohjeen päivitys kaatui maaliskuussa lausuntovaiheessa saadun voimakkaan vastustuksen vuoksi. Erityisesti ohjeen uusimista vastustivat sopimuspalokunnat, joiden mukaan kuntotestauksen laajentaminen koskemaan kaikkia hälytystehtäviin osallistuvia on kohtuutonta, ja olisi toteutuessaan johtanut sopimuspalokuntien henkilöstön dramaattiseen vähenemiseen.
Sisäministeriö valmisteli ohjetta muulta toimialalta katveessa Työterveyslaitoksen kanssa. Tieto päivityksestä tuli siinä vaiheessa, kun ohje oli viittä vaille lausuntokierroksella. Valmistelutyössä unohtui muutosjohtamisen kultainen sääntö: ihmiset ja organisaatiot sitoutuvat parhaiten muutokseen, kun ne saavat itse vaikuttaa uudistuksiin. Yllätyksenä tullut ohje sai kohtuuttoman jyrkän vastaanoton, jossa tunne vei voiton järjestä ja tosiasioista.
Nykyisin vain osa sopimuspalokuntien hälytyshenkilöstöstä käy työterveystarkastuksissa, sillä pelastuslain mukainen velvoite koskee lähinnä savusukeltajia. Harvalla alueella terveystarkastus kuuluu kaikille hälytysosastossa oleville ja vaikka kuuluukin, niin tarkastusten järjestämisessä ja niihin osallistumisessa on ongelmia. Sopimushenkilöstön työkyvyn varmistaminen on siis valtakunnallisesti rempallaan perusteista lähtien.
Pelastusalan työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat tiedossa, ja niitä varten on käynnissä hallitusohjelmaan perustuva pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke. Hankkeen tehtävänä on löytää ratkaisuja pelastusalan työturvallisuuden ja työkyvyn ylläpitämisen parantamiseksi. Poikkeuksellisen hyvin resursoitu hanke tuottaa jo nyt konkreettisia parannuksia.
”Molemmille rannoille tarvitaan nyt avarakatseisia rakentajia.”
Synkkä luku toimintakykyohje-episodissa oli kansanedustajan ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajan Paula Werningin (sd.) julkinen kannanotto asiassa: byrokratialta vältyttiin ja kansan ääni voitti. Karrikoidusti viesti tarkoitti, että työturvallisuuden vaatimuksista voidaan joustaa, kunhan osallistumisen kynnys pysyy matalana. Kannanotto vaikuttaa asenteisiin ja heikentää ohjepäivityksen kariutumisen lisäksi hyvässä yhteistyössä edistetyn työturvallisuushankkeen vaikutusmahdollisuuksia.
Sopimuspalokuntien vahva vaikutusvalta ja yleisesti lisääntynyt poliittinen painostus virkamiesvalmisteluun rapauttavat toimialan sisäistä luottamusta. Toimintakykyohjeen päivityksen keskeyttäminen ei ole kenenkään voitto, vaan vakava merkki yhteistyön ongelmista ja epäluottamuksesta sopimuspalokuntakentän ja ministeriön välillä. Molemmille rannoille tarvitaan nyt avarakatseisia rakentajia, sillä silta roihuaa liekillä.
Lintusperspektiivistä-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 2/2026.
Vastaus Sampsa Lintusen kirjoitukseen ”Toimintakykyohjeen päivitys sai sillat palamaan”
Vastaan Sampsa Lintusen Pelastustiedossa 2/2026 esittämiin väitteisiin, jotka koskevat toimintakykyohjeen kaatunutta uudistusta ja siitä käytyä keskustelua.
Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että kritiikki olisi ollut väärinymmärrystä ja että keskustelu olisi karannut käsistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kentän viesti ei ollut epäselvä – se oli poikkeuksellisen yhtenäinen ja perusteltu.
Sisäministeriön valmistelussa ollut malli olisi sitonut pelastustoimen kuntoluokat ja työmenetelmät tiukasti FireFit-testeihin tavalla, joka ei toimi käytännössä. Tätä ei “väritetty” poliittisesti, vaan tämä kerrottiin suoraan niiltä ammattilaisilta ja sopimuspalokuntalaisilta, joita uudistus olisi koskenut.
Lintunen viittaa kirjoituksessaan julkiseen kannanottooni ja toteaa, että ”kansan ääni voitti”. Tämä on virheellinen tulkinta. Kirjoitin, että kentän ääni voitti – ja tarkoitan sillä nimenomaan pelastustoimen asiantuntijoita, niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä hälytystehtävissä joka päivä. Heidän näkemyksensä ei ole mielipideilmaston heilahtelua, vaan käytännön kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta.
On ongelmallista, jos tämä ääni sivuutetaan tai esitetään vääristyneenä.
Lintunen toteaa, että työterveystarkastukset koskevat nykyisin lähinnä savusukeltajia. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Pelastusopiston kelpoisuusvaatimusten mukaan jokainen pelastustoiminnan peruskurssille osallistuva tarvitsee työterveyslääkärin lausunnon terveydentilastaan ja toimintakyvystään jo ennen koulutuksen alkamista. Alkutarkastus sisältää kliinisen lääkärintarkastuksen ja tarvittavat lisätutkimukset. Lääkärin arvio ei siis puutu – se on jo nyt edellytys kurssille pääsylle.
”Alkutarkastus sisältää kliinisen lääkärintarkastuksen ja tarvittavat lisätutkimukset. Lääkärin arvio ei siis puutu – se on jo nyt edellytys kurssille pääsylle.”
Juuri tätä olemassa olevaa ja toimivaa pohjaa tulee kehittää. Sen sijaan esitetty malli olisi tuonut rinnalle pakollisen ja laajasti sovellettavan FireFit-testauksen. Se olisi tarkoittanut päällekkäistä järjestelmää, jossa samaa asiaa arvioidaan kahdella eri tavalla – ilman näyttöä siitä, että turvallisuus paranee.
Pelastustyö ei ole yhden mittarin varassa. Savusukellus ja pintapelastus edellyttävät tiukkoja vaatimuksia – siitä olemme samaa mieltä. Mutta kun sama logiikka tuodaan kaikkeen tekemiseen, syntyy järjestelmä, joka ei selkeytä vaan vaikeuttaa toimintaa.
Kirjoituksessa jää myös käsittelemättä uudistuksen vaikutus resursseihin. Hyvinvointialueille olisi tullut valtava määrä uusia testejä ilman lisärahoitusta. Samalla pelastustoimi kamppailee jo nyt henkilöstön riittävyyden kanssa. Tämä ei ole kestävä yhtälö.
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajana tehtäväni on tuoda esiin kentän näkökulma – myös silloin, kun se on kriittinen. Tässä tapauksessa viesti oli selvä: valmistelu oli irti arjesta.
Yhdestä asiasta olen samaa mieltä: siltoja tarvitaan. Mutta niitä ei rakenneta vähättelemällä kentän asiantuntijoiden huolta tai esittämällä heidän näkemyksensä väärin. Luottamus syntyy siitä, että kritiikki otetaan vakavasti ja valmistelu tehdään aidosti yhdessä.
Tällä kertaa kentän ääni voitti. Se oli oikea lopputulos.
Paula Werning
kansanedustaja
Suomen Sopimuspalokuntien Liittohallituksen pj.
Vastine on julkaistu myös Pelastustiedossa 3/2026.










