Uuteenkaupunkiin oli syyskuussa 1685 saapunut tarkastusmatkalle Turun ja Porin läänin silloinen maaherra, kreivi Lorentz Creutz. Kun tarkastus- ja vierailumatka oli päättymässä, kaupungin porvarikaarti piti hänen kunniakseen paraatin ja ampui useita kunnialaukauksia.
Kunnialaukausten ampuminen lienee tapahtunut jotenkin hiukan huolimattomasti. Yksi laukauksista osui niin kutsutun Belzarin talon yhteydessä olevaan heinävajaan, joka syttyi palamaan ja tartutti tulen koko taloon. Voimakas itätuuli levitti nopeasti tulta ja liekkejä ympäri kaupungin niin että viidessä tunnissa siitä paloi suurin osa. Kaikkiaan 80 taloa oli joutunut kohtalokkaasti alkaneen palon uhriksi. Tulliportista salmea myöten aina kaupungin torille asti oli kaikki tuhkana ja kekäleinä.
Maaherra oli jo ehtinyt poistua kaupungista, kun palo alkoi. Hän kuitenkin huomasi palon kauaksi leviävästä savusta sekä korkeista liekeistä ja palasi takaisin kaupunkiin ryhtyen johtamaan sammutuspuuhia. Sammutusvälineet olivat siihen aikaan niin alkuperäisiä, ettei niistä ollut juuri mitään apua näin valtavassa tulipalossa.
Tulipalo hävitti kaupungista kolme korttelia myös vuonna 1691 ja vuoden 1697 nälänhätä verotti asukaslukua voimakkaasti. Vuonna 1710 vainonnut ruttokin vaati osansa.
Lataa PDF ja lue koko Palontorjunta 3/1955:n traaginen tarina
