MIRG – yhteistyön voimaa merellä 6/2012

Merellä tapahtuvaa virnomaisten yhteistä pelastustoimintaa tehostetaan. Kuva: Toni Fohlin.

Merionnettomuuksien pelastustehtävät vaativat erityisosaamista

MIRG-yhteistyössä on voimaa

Merionnettomuuksien pelastusvalmiuden kehittäminen, ihmisten ja yhteisen
luontomme suojelemiseksi, on erinomainen esimerkki viranomaisten perinteisiä
rajoja rikkovasta ja vahvaa yhdessä tekemisen asennetta vaativasta
yhteistoiminnasta. Pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen tiiviillä yhteistyöllä
on saatu erinomaisia tuloksia muun muassa laivapalotilanteita ajatellen.

Rajavartiolaitos on viimeiset pari vuotta kehittänyt pelastustoimen kanssa merellisten tavanomaisesta poikkeavien meripelastustilanteiden hallintaa. Osana tätä työtä on syntynyt kansallinen MIRG-toiminta. Mistä MIRG-toiminnasta on oikeastaan kyse ja ketä se koskee?

Meripelastuksen kansainväliset sopimukset ja kansalliset meripelastuksesta annetut säädökset velvoittavat myös muita kuin meripelastusviranomaisia varsin laaja-alaisesti. Lähtökohtaisesti ihmishengen pelastaminen on priorisoitu ensisijaiseksi meripelastustoimen tehtäväksi.

Meripelastuslain 4§:n mukaan on muun muassa pelastustoimi velvoitettu osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua. Velvoite toteutuu myös, jos se on vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen tarpeen, eikä meripelastustehtävä merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävää.

Jotta meripelastuksen mukainen ensisijainen tehtävä eli ihmishengen pelastaminen tulisi merellisin resurssein toteutettua myös erityistilanteissa tehokkaasti ja turvallisesti, tarvitaan paljon suunnittelua ja valmistelua. Tarvitaan myös eri viranomaistoimijoiden yhteisiä, valtakunnallisesti valmisteltuja koulutustilaisuuksia ja MIRG-käsitteen mukaisia
kansallisesti sekä kansainvälisesti yhteneväisiä meripelastustoimenmukaisia harjoituksia-

Kansallinen malli

Merellisen pelastustoiminnan tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen MIRG-ryhmien
käytön sekä johtamisen koordinoimiseksi on Raja- ja merivartiokoulun, Helsingin
Pelastuskoulun, Helsingin pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstön toimesta, sisäasianministeriön asettaman MIRG- ohjaustyöryhmän linjauksessa, kehitetty kansallinen, mutta myös kansainväliset tarpeet täyttävä MIRG-koulutus- ja operointimalli.

Koulutusmalleissa on erikseen räätälöity kurssipaketit niin MIRG-toimintaa johtaville kuin varsinaiseen ryhmän toimintaan osallistuville pelastajille. Päällystökurssille osallistuu
viranomaisten vuorovaikutuksen tehostamiseksi myös muiden kuin MIRGtukikohtien
rannikon pelastuslaitosten edustajia sekä meripelastusjohtokeskuksen henkilöstöä.

Koulutuksen tavoitteena on taata turvalliset ja valtakunnallisesti yhtenäiset työskentelytavat muun muassa moniviranomaistilanteessa erittäin vaativassa erityiskohteessa. Koulutuksen lähtökohtana on pelastusalan perustutkinnon ylittävän osaamistarpeen täyttäminen merellisessä pelastustehtävässä.

Pelastusalan oman koulutuksen perussisällöissä annetaan hyvät MIRG-tehtävien vaatimat perusvalmiudet ammattiaineiden opintosisältöjen yhteydessä. Perustaitoihin kuuluvat savusukellus, vaativien savusukellus ten perusteet, sammutus- ja pelastustekniikat, ensihoito (perustason sairaankuljetus) sekä normaalit pelastusyksikön tehtävät. Pelastusalan koulutuksen opetussuunnitelmissa ei kuitenkaan käsitellä toimintaa vaativissa meriolosuhteissa, yhteistyötä helikoptereiden kanssa, laivalla tapahtuvien
onnettomuuksien erityispiirteitä, merellisiä erikoistaktiikoita, pelastautumista
tai alusten evakuointia.

Edellä mainittuihin tehtäviin tarkoitettu MIRG-toiminta on selkeästi palomiesten perinteisiä tehtäviä vaativampaa ja osin myös korkeariskisempää. Turvallinen toiminta erityistehtävissä edellyttää erityisosaamista. Tästä johtuen lähtökohtana toimintaan osallistuvan henkilöstön rekrytoinnissa tulisi olla pelastuksen operatiivisten henkilöiden omaehtoinen hakeutuminen kyseiseen MIRG-tehtävään.

Vaativampien merellä tapahtuvien operaatioiden suunnittelu, harjoittelu ja valmius, antavat luonnollisesti myös paremmat valmiudet arkipäivän yhteistoimintaan. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa meripelastuskeskusten ja päivystävien palomestareiden yhteistyö,
toistensa toimintatapojen tunteminen sekä osaaminen päivittäisonnettomuuksissa,
on selvästi parantunut MIRGhankkeen ansiosta.

Lentokuljetteinen pelastustoiminta merellä ja saaristossa

Pelastustoiminnan osalta merellinen toiminta voidaan karkeasti jakaa kahteen
johtamis- ja vastuusuhteiltaan erilaiseen tehtäväkokonaisuuteen. Ihmishengen
pelastamiseen tähtäävässä meripelastustehtävässä toimintaa johtaa aina
meripelastusviranomainen eli Rajavartiolaitos.

Pelastustoimen oma alustoiminta perustuu pelastuslaitosten normaaliin päivittäiseen vesitoimintavalmiuteen, joka hoidetaan venekalustolla ja muulla pelastustoimen omassa käytössä olevalla kuljetuskalustolla. Toiminta kohdistuu pääsääntöisesti pelastustoimen omalle toiminta-alueelle. Tarvittaessa pelastustoimen omalla alustoiminnalla voidaan
tukea naapuripelastustoimen vastuualueella tapahtuvia yksittäisiä tehtäviä.
Toiminnan laajuus riippuu pitkälti kunkin alueen riskianalyysistä. Toiminnasta käytetään myös termiä pelastustoimen merellinen toiminta. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät pelastuslain mukaisesti silloin kuin yksiköt eivät liity meripelastustoimen tehtäviin.