Palomiehet altistuvat viikoittain haitallisille aineille, jotka voivat lisätä syövän riskiä. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut palomiestyön kokonaisuudessaan mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavaksi. Altistuminen tapahtuu niin tositilanteissa kuin harjoituksissakin. Sisäministeriö ja Työterveyslaitos ohjeistavat
ilmoittamaan altistuneet ASA-rekisteriin, mutta palomiehiä ei rekisterissä ole, lukuun ottamatta Pelastusopiston savusukelluskouluttajia. Parannusta asiaan on tulossa.
Sisäministeriö ohjeistaa pelastussukellukseen erillisellä ohjeella, joka
sisältää ohjeistuksen muun muassa savusukellukseen ja kemikaalisukellukseen.
Ohje on kuitenkin pintapuoleinen vaarallisille aineille altistumisen osalta,
sillä se on tehty pelastussukelluksessa tarvittavan fyysisen toimintakyvyn ja
pelastussukelluksen organisoinnin näkökulmasta. Ohje ei keskity
pelastussukelluksen jälkeiseen huoltotoimintaan, jossa altistuminen pääasiassa
tapahtuu.
”Se on tehty vuonna 2007 ja silloin ei puhuttu altistumisesta
vaarallisille aineille vaan lähinnä lämpösäteilylle. Ohjeessa korostetaan
suojavarusteiden merkitystä, mutta vasta viime vuosina on noussut esiin
esimerkiksi huollon yhteydessä tuleva altistuminen vaarallisille yhdisteille”,
toteaa pelastusylitarkastaja Taito Vainio.
Vainio korostaa, että palomiesten pitää pystyä tekemään työnsä turvallisesti ja siinä asiassa työantaja ja työntekijä itse ovat avainasemassa.
”Työturvallisuuslaki määrittää, että työnantajan ja työntekijän tulee osallistua yhteistyössä työturvallisuuden tekemiseen. Nyt on tekeillä Fyysisen toimintakyvyn arviointi -ohje, jossa todennäköisesti tullaan ohjeistamaan päiväkirjan pitämisestä tehtävien osalta. Merkintöjen perusteella katsotaan kuuluuko työntekijä ilmoittaa ASA-rekisteriin”, Vainio selventää.
Työnantaja on velvollinen pitämään rekisteriä altistuneista työntekijöistä ja ilmoittamaan altistumisesta raja-arvojen ylityttyä. Palomiehiä ei rekisterissä vielä kuitenkaan ole, sillä Vainion mukaan raja-arvojen seuraaminen on vaikeaa.
”Päiväkirjamerkintöjen seurannasta selviäisi
altistumisen määrä helpommin ja tarvittavat toimenpiteen päästäisiin tekemään
nopeammin. Yhteistoiminta on tässä asiassa avainasemassa”, Vainio muistuttaa.
Palomiesten terveys puhuttaa
Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö ovat parhaillaan laatimassa
ohjeistusta palomiesten ilmoittamisesta ASA-rekisteriin.
”Pelastusalalta on tullut yhteydenottoja asian tiimoilta. Rekisterin ohjeistus ei vielä ole aivan valmis, mutta sitä hiotaan parhaillaan ja se valmistunee piakkoin”, kertoo
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anja Saalo.
ASA-rekisteriä on pidetty jo yli 35 vuotta ja sen käyttöön velvoittaa useampi laki ja asetus.
Työterveyslaitos ylläpitää rekisteriä Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja raportoi vuosittain rekisteröinnin tuloksista. Palomiehistä tuloksia ei juuri ole.
”Asia nousi esille viime vuonna ja otaksun, että pelastuslaitokset odottavat luvattua ohjeistusta, ennen kuin ilmoittavat työntekijöitä ASA-rekisteriin”, Saalo pohtii.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa (SSPL) pidetään koko pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja terveyttä erittäin tärkeä- nä tekijänä. Liitto on huolestunut pelastushenkilöstön altistumisesta syöpää aiheuttaville aineille ja se pitää hyvänä uutta linjausta ottaa pelastushenkilöstö mukaan ASArekisteriin.
”Pelastushenkilöstön huomioiminen ASArekisterissä on vain alku pelastusalan työ- turvallisuuden ja terveyden parantamisessa. Myös ohjeistusta ja työkäytäntöjä on muutettava ja parannettava, jotta altistusta voitaisiin vähentää merkittävästi”, toteaa SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala.
”Kannamme vastuuta sopimuspalokuntalaisten
työturvallisuudesta, sen kehittämisestä ja parantamisesta”, Kujala muistuttaa.
Pelastusopisto edelläkävijänä altistumisen seurannassa
Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu toteaa pelastusalan olevan kouluttajiaan jäljessä jopa kymmenen vuotta altistumisten minimoinnissa. Opiston opettajat ovat ASA-rekisterissä sekä biomonitoroinnissa koulutuksessa saamiensa altistumisten vuoksi. Monitoroinnin kautta saatua tietoutta käytetään hyväksi opetuksessa.
”Taustatietoon nojaten kerromme käytännön esimerkkejä suojautumisesta”, Huttu kertoo.
Altistuminen tapahtuu ihon ja hengityksen kautta, mutta Huttu korostaa ihoaltistuksen olevan merkittävin riski. Likaisten käsien kautta altistutaan, vaikka ylimääräiset suojakäsineet ehkäisisivät iholle tulevan aineen määrää.
”Opistolla ihoaltistuminen minimoidaan harjoituksen jälkeen välittömällä pesulla, mutta likaisten varusteiden kautta altistumista tapahtuu myös hengityksen välityksellä”, Huttu muistuttaa.
Huttu huomauttaa, että pelastusalan kentällä ei ole altistumisen vaaroihin panostettu vielä riittävästi. Sisäministeriön ohje on pintaraapaisu ja siihen tulisi Hutun mukaan lisätä tietoa altistumisesta vaarallisille aineille. Myös palohenkilöstön
käyttämät sammutusvaahdot altistavat kemikaaleille.
”Sammutusvaahdot ovat myrkyllisiä ja ihon kautta niitä imeytyy elimistöön, jos kä- sittelee vaahdon kanssa tekemisissä olleita varusteita”, Huttu pohtii.
Kaikesta myrkyllisille aineille altistumisista huolimatta Huttu tuo esiin mielenkiintoisen tutkimuksen. Suomalaisilla palomiehillä on uuden tutkimuksen mukaan kolme prosenttia pienempi syöpäriski tavanomaiseen suomalaismieheen verrattuna.
”Mielestäni altistumisen korostamisessa on ruvettu joiltakin osin hyperventiloimaan”, pohtii Huttu.
Teksti: Kati Kottila-Etuaro
Kuvat: Mikko Kukkanen, Kimmo Kaisto
Lataa PDF ja lue koko Pelastustiedon 4/2014 juttukokonaisuus.
