Kaisu Puranen.
Kysyimme jokin aika sitten Pelastustiedon Hyvä kysymys -palstalla, voiko onnettomuudelle altistua. Toisinaan pelastustoimen tiedotteissa viitataan onnettomuudessa osallisena olleisiin ihmisiin altistuneina, mutta arkikielessä tuo altistuminen liikenneonnettomuudelle (tai onnettomuuden törmäysenergialle) kuulostaa erikoiselta.
Sosiaalisessa mediassa juttu keräsi ison määrän kommentteja.
Hätäkeskustoiminnan opettaja Titta Lindholm Pelastusopistolta antoi altistumiskysymykseen kattavimman vastauksen. Hänen mukaansa käsitteet altistunut ja pelastettava on määritelty viranomaisten hätäkeskukselle antamissa tehtävänkäsittelyohjeissa. Hän kirjoittaa, että käsitteet ovat käytössä tilanteen riskinarvioinnissa ja tiedon välittämisessä eteenpäin. Hänen mukaansa opetustyössä hätäkeskuspäivystäjille termit opetetaan annettujen ohjeiden mukaan, ja ne ovat selkiytyneet käyttöön. Ensihoidon ja pelastustoimen osalta on myös olennaista tietää, kuinka monta ihmistä törmäysenergialle on altistunut.
Asia on näin, ja sillä hyvä. Mutta mielestäni tuo termi voidaankin hyvin antaa kokonaan pelastustoimen ammattilaisten käyttöön ja kommunikointiin onnettomuustilanteessa. Yleiskielessä, tai edes pelastusalalle suunnatussa lehdessä, en tahdo käyttää onnettomuuden osallisista termiä altistunut. Vaikka faktisesti tilanteessa ollaankin altistuttu törmäysenergialle, ilmaisu oikeastaan häivyttää sen, mitä on tapahtunut. Törmäysenergialle altistunut voi yhtä hyvin istua tien penkalla tai olla vainaa.
Myönnän, että alkuperäinen kysymyksemme oli siinä mielessä epätarkka, että ilmeisesti viranomaisten kommunikoidessa keskenään onnettomuustilanteesta, ei tarkoiteta onnettomuudelle altistumista, vaan onnettomuuden aiheuttamalle törmäysenergialle altistumista onnettomuuksissa, joissa näin voi ylipäätään käydä. Se toki käy järkeen hivenen paremmin kuin onnettomuustapahtumalle altistuminen, mutta ei sekään ole sujuvaa kielenkäyttöä, vaan ammattikieltä.
(Miksi onnettomuudellekin ei voisi altistua, saattaisi joku kysyä. Vastaan pelkän kokemuksen ja mutun perusteella: onnettomuus on tapahtuma, sattumus, ja sujuvassa suomen kielessä tapahtumille ei altistuta. Voin altistua musiikkifestivaalien metelille, mutten altistu itse festivaalille. Toki, jos kirjoittaa kokeellista proosaa, voi tapahtumallekin altistua, mutta se on kokonaan eri tarina.)
Lopulta tulemme jo kysyttyyn kysymykseen: onko törmäysenergialle altistuminen oikeasti hyvä tapa ilmaista se, mitä henkilöille on tapahtunut vaikkapa liikenneonnettomuudessa? Ymmärrän kyllä, että altistunut-sanaa käytetään pelastusviranomaisten kesken, kun tarkoitetaan kaikkia onnettomuuden osallisia. Mutta eikö saman asian aja vaikkapa juuri osallinen?
Kysymys on myös ammattikielen ja yleiskielen rajanvedosta. Siitä, millaista ammattisanastoa kannattaa viljellä vaikkapa toimittajille ja kansalaisille suunnatuissa onnettomuustiedotteissa, ja kuinka käyttökelpoisia ne ovat kontekstinsa ulkopuolella. Tai, ehkä jopa, ovatko ne käyttökelpoisia ammattisanastossakaan.
Loppujen lopuksi olemme sen äärellä, mikä on hyvää, sujuvaa ja ymmärrettävää suomen kieltä. Altistunut tarkoittamassa liikenneonnettomuudessa osallisena ollutta henkilöä ei ole sitä, vaikka se olisi ammattilaisten laajalti hyväksymä sana.
Kaisu Puranen
Toimittaja, Pelastustieto
