Pelastustoimen rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on 81 miljoonaa euroa ja pelastustoimen pelastajatarve vuoteen 2030 mennessä on 1016 henkilöä. Nämä tulokset ovat pysäyttäviä lukuja, jotka ovat tulleet esiin Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen kyselyissä vuosien 2020 ja 2021 aikana.
Pelastuslain (379/2011) mukaan pelastustoimen olennaisena tarkoituksena on turvata perusoikeuksien toteutumista, erityisesti oikeutta elämään, oikeutta omaisuuteen ja oikeutta ympäristöön. Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää riittävästi henkilöstöä ja taloudellisia resursseja. Pelastustoimi on henkilöstövaltainen ala, ilman ihmisiä ei sammuteta metsäpaloja tai kouluteta kansalaisia turvallisuusasioissa.
Toimintavalmiuden parantaminen ja varallaolon muutokset merkittäviä tekijöitä
Suorituskykyhankkeessa on laadittu pelastustoimen henkilöstön poistumaennuste vuoteen 2030 saakka Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tietojen sekä pelastuslaitosten arvioiden pohjalta. Toteutimme resurssitarvekyselyn pelastuslaitoksille vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2020 päätoimisten lisätarve oli 750 henkilöä ja vuonna 2021 lisätarve tarkentui yli tuhanteen henkilöön. Alan sisäinen eläkepoistuma tulee pääosiltaan katetuksi nykyisellä koulutusmäärällä. Merkittävimmiksi ulkoisen toimintaympäristön tekijöiksi ovat nousseet toimintavalmiuden parantaminen ja varallaolon muutokset.
Tällä hetkellä toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäministeriö 2012) asetetut vähimmäistavoiteajat toteutuvat valtaosassa riskiruuduista. Lähes kaikilla pelastustoimen alueilla on kuitenkin vähimmäistavoitteen saavuttamiseen liittyviä puutteita joissain riskiruuduissa. Pelastuslaitokset ovat arvioineet kyselyssämme omalta alueeltaan toimintavalmiustilanteen korjaamisen vaatimat lisäresurssitarpeet.
Pelastuslaitosten varallaoloa koskevat kiistat käynnistyivät vuoden 2015 korkeimman oikeuden antamasta päätöksestä. Työtuomioistuimen ja muiden oikeusasteissa tehtyjen tulkintojen mukaisesti pelastustoimen varallaolo on luettu työajaksi. Pelastuslaitokset ovat arvioineet kyselyssämme myös korvaavien toimintavalmiusjärjestelyjen edellyttämät lisäresurssitarpeet.
Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan pelastuslaitosten toimintavalmiuden parantaminen ja varallaolon muutokset edellyttävät 71 miljoonan euron rahoitustason nousun vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi talouden toimintaympäristön muutostekijöistä merkittäväksi on noussut Öljysuojarahaston taloudellisen tilanteen muutos. Rahasto on ollut merkittävä pelastuslaitosten öljy- ja aluskemikaalitorjunnan ylläpitokulujen ja kalustoinvestointien rahoittaja, ja sen vaikutuksen rahoitusvajeeseen on arvioitu olevan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.
Talous- ja henkilöstönäkökulmat osaksi pelastustoimen toimintaympäristökatsausta
Talous- ja henkilöstöasiat mielletään usein organisaatioissa päätoiminnasta erillisiksi tukipalveluiksi. Niiden todellinen yhteys varsinaiseen toimintaan ja sen suunnitteluun voi jäädä ohueksi. Suorituskykyhankkeen toimintaympäristöanalyysin (Puustinen & Kekki 2020) mukaan talouden näkökulmaa ei ole juurikaan huomioitu pelastustoimen viimeisimmissä valtakunnallisissa ennakointitöissä tai trendianalyyseissä.
Pelastustoimen talouteen vaikuttaa ulkoinen toimintaympäristö, kuten yleinen talouden tilanne Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Myös pelastustoimen henkilöstön määrään ja saatavuuteen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset laajemminkin, kuten esimerkiksi väestön ikääntymisen, kaupungistumisen ja arvojen muutokset. Resurssitarpeiden osalta jatkossa on tärkeää seurata myös alan ulkopuolisten lakihankkeiden vaikutuksia. Esimerkiksi tulevan perhevapaauudistuksen voidaan olettaa vaikuttavan merkittävästi henkilöstötarpeeseen miesvaltaisilla aloilla.
Vuoden 2023 alussa pelastustoimessa siirrytään hyvinvointialueiden myötä valtion tietoperusteiseen ohjaukseen ja johtamiseen. Tämä edellyttää, että pelastustoimen kehittäminen pohjautuu entistä vahvemmin tutkittuun tietoon myös kustannusten, henkilöresurssien ja osaamisvaatimusten osalta. Vaikka on tärkeää reagoida tässä hetkessä syttyviin tulipaloihin, myös suunnitelmallinen ja ennakoiva valmistelu on yhtä tarpeellista. Toimialamme on sidottu esimerkiksi koulutuksellisten lisärahoituspäätösten osalta julkisen talouden suunnitelman kehyksiin. Päätökset ja niiden valmistelu tarvitsevat taakseen vahvoja perusteluja ja tutkittua tietoa.
Pelastustoimessa on parhaillaan meneillään vähintään 140 hanketta. Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi kaikkiaan 20:tä tutkimus- ja kehittämishanketta. Tänä vuonna olemme järjestäneet monia webinaareja ja yhteiseminaareja, joissa olemme jakaneet tietoa hankkeista sekä niiden tuloksista toisillemme. Jatketaan yhdessä tätä tärkeää työtä tietoperusteisemman pelastustoimen eteen myös vuonna 2022!
Erityisasiantuntija Jaana Määttälä, sisäministeriö
Lähteet:
Pelastuslaki 379/2011.
Puustinen, Alisa & Kekki, Tuula. 2020. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi. Sisäministeriön julkaisuja 2020:18. Helsinki.
Sisäministeriö. 2012. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäasianministeriön julkaisuja 2012:21. Helsinki.
