Pelastustieto blogi 8.10.2020

Kokeile rohkeasti – epäonnistu ylpeästi

Palokuntajohtaja Petri Jaatinen edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksessa.

Palokuntajohtaja Petri Jaatinen edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksessa.

Korona on haastanut meitä toteuttamaan toimintojamme uudella tavalla. Muun muassa digitalisaatiokehitys on ottanut huiman harppauksen. Tämän digikolmiloikan ansiosta suomalainen yhteiskunta selviytyi koronakeväästä varsin mallikkaasti. Keväällä syntyneiden vaihtoehtoisten ratkaisujen voimana oli velvoite kokeilla ja lupa epäonnistua.

Pelastustoimella on nyt tuhannen taalan paikka hyödyntää syntynyttä kokeilukulttuuria omien toimintojensa toteuttamiseksi uudella tavalla. Tuorein esimerkki uudesta tavasta on Helsingin rohkea ja innovatiivinen ratkaisu teollisuushallin vuokratiloihin sijoitetusta kärkiyksiköstä, Pohjois-Helsingin toimintavalmiusaikojen lyhentämiseksi.

Kärkiyksikköjen käyttöönotto kilvoittaa tarkastelemaan pelastustoimen palveluketjua hieman laajemminkin. Ensihoidossa palveluketju on suunniteltu jotakuinkin seuraavasti: Ensivaste-perustaso-hoitotaso-lääkäri-jatkohoito ja vielä ensimmäisenä maallikkotason apu, jonka osaamista määrätietoisesti kehitetään.

Pelastustoimen palveluita voidaan tarkastella vastaavalla palveluketjumallilla. Kärkiyksikköjä voi verrata pelastustoimen ensivasteyksiköiksi, höökejä perustason pelastusyksiköiksi ja raivaus-, sukellus-, nostolava- ja muita vastaavia yksiköitä hoitotason yksiköiksi. Tähän se ketju usein sitten katkeaakin.

Onko pelastustoimella tarvetta ”lääkäritasoiselle” yksikölle?

Tarvittaessa jopa ilmateitse saapuvaa erikoisosaamista saatettaisiin kaivata esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ja laajoissa, pitkäkestoisissa tehtävissä. Myös maallikkotason osaamisen kehittämistä tulisi suunnitelmallisesti edistää. Ensihoidon palveluketjuun olennaisesti kuuluva jatkohoito onkin sitten hieman haasteellisempi asia verrata pelastustoimen vastaavaan. Mitä tapahtuu onnettomuuden jälkeen? Kuka arvioi pelastustoimen tuloksellisuutta ja kiinnittää huomiota mahdollisiin ”hoitovirheisiin”?

Pahoittelen, että otin kipeän asian esille, mutta vain arviointi ja sen taustalla olevat arviointikriteerit – tehtäväkohtaiset osaamistaitovaatimukset – tuovat meille velvoitteen kokeilla uusia toteuttamistapoja.

Turvallista korona-aikaa, käytä se hyödyksesi.

Petri Jaatinen
Kirjoittaja on Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen ja edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä.