Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Pelastuslaitoksen toimintaa ja palveluja arvioitaessa on perinteisesti totuttu mittamaan enemmän määrää kuin laatua. Toki osalla pelastuslaitoksilla laatutyötä on tehty pitkään. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon laatujärjestelmän perustana on käytetty EFQM-mallia. Pienemmillä pelastuslaitoksilla, kuten Pohjois-Karjalassa, on laatutyö ollut tähän saakka varsin vaatimatonta. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa otettiin käyttöön SHQS-laatuohjelma, joka toimii laadunhallinnan ja johtamisen tukena. Laatuohjelma antaa organisaatiolle laadunhallinnan tilannekuvan sekä varmistaa vaikuttavan palvelujen kehittämisen yhä vaativammissa asiakkuuksissa ja toimintaympäristöissä.
Ohjelmaa voidaan soveltaa myös pelastustoimessa, ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos osallistui viime vuonna toisena pilottilaitoksena SHQS-kriteeristön kehittämistyöhön. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että käytössä olleella kriteeristöllä toteutettiin itsearviointi, jonka yhteydessä annettiin palautetta kysymysten sisällöstä ja ymmärrettävyydestä. Kehittämistyöllä haluttiin varmistaa, että kysymykset soveltuvat pelastustoimen toimintaympäristöön sote-toimintaympäristön lisäksi. Kokeilu saatiin päätökseen, ja ensimmäisen kerran varsinainen täysimittainen itsearviointi kriteeristöä käyttäen toteutetaan kuluvana vuonna osana SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottoa.
”Yhtenä kriittisenä menestystekijänämme on asiakaspalvelun laatu, jonka mittaaminen edellyttää säännöllistä tietoon perustuvaa arviointia.”
Näen tämänsuuntaisen kehitystyön sekä omalle pelastuslaitokselle että koko pelastustoimelle myönteisenä kohti laadukkaampia pelastuslaitoksen tuottamia palveluja. Tämä tukee myös pelastustoimen valtakunnallisia strategisia tavoitteita, joista ensimmäisenä on pelastustoimen palvelutason toteutuminen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Laatutavoitteeseen pääsemisen toteaminen alueellisesti pitää perustua tavalla tai toisella laadun mittaamiseen. Laatujärjestelmän käyttöönotto pelastuslaitoksella on ensimmäinen askel tätä kohti. Yhtenä kriittisenä menestystekijänämme on asiakaspalvelun laatu, jonka mittaaminen edellyttää säännöllistä tietoon perustuvaa arviointia. Olemme organisaationa olemassa ihmisiä varten, joten tämä on yksi tärkeimmistä laadun arvioinnin kohteista, ja myös siihen saamme laatujärjestelmän kautta Pohjois-Karjalassa entistä paremmat työkalut.
Valtakunnallisesta näkökulmasta haasteen muodostaa se, että meiltä puuttuu alalta yhtenäinen laatujärjestelmä, vaikka erilaisia laatutyöhön liittyviä hankkeita alalla on toki ollut. Sitä odotellessa jokaisen hyvinvointialueen pelastuslaitos voi omalta osaltaan edistää laatutyötä ja tähän työhön myös pelastuslaitoksia lämpimästi kannustan.
Artikkeli on julkaistu myös Pelastustiedossa 3/2023 Puheenjohtajalta-palstalla.
