Pelastustieto blogi 21.2.2020

Mihin olet menossa sopimuspalokuntatoiminta?

Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on
sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen yhteistoimintaryhmän puheenjohtaja.

Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen yhteistoimintaryhmän puheenjohtaja.

Viime vuoden lopulla nimettiin sisäministeriöjohtoinen sopimuspalokuntien kansallinen yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmässä ovat edustajat sisäministeriön lisäksi aluehallintovirastosta, Pelastusopistosta, pelastuslaitoksista, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Finlands Svanska Brand- och Räddningsförbund:sta ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Yhteistoimintaryhmä on kokoontunut jo kahdesti.

Työ aloitettiin heti asettamisen jälkeen kunkin jäsenen pohtiessa, mitkä ovat tällä hetkellä tärkeimpiä sopimuspalokuntatoiminnan kansallista kehittämistä vaativia asioita. Ajatusten yhteenvedossa teemoiksi muotoutuivat sopimuspalokuntien jatkuvuuden turvaaminen, työnantajaroolin määrittäminen, sopimushenkilöstön toimintaedellytysten kehittäminen ja seuranta. Tavoitteenamme on näiden teemojen pohjalta tehdä toimintaohjelma sopimuspalokuntien kansalliseen kehittämiseen. Yhteistoimintaryhmä pyrkii saamaan toimintaohjelman valmiiksi tämän kevään aikana.

Sopimuspalokuntatoiminnalla on todella iso merkitys suomalaisessa pelastustoimessa. Ilman tätä voimavaraa pelastustoiminnassa olisi todella pahoja aukkoja. Sopimuspalokunnat toimivat myös paikallisella tasolla merkittävinä turvallisuuskulttuurin luojina esimerkiksi turvallisuuskoulutusten tarjoajina tai palokuntanuorisotyön tekijänä.

Sopimuspalokuntatoimintaa haastaa monenlaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Isoimpana huolena kokonaisuudessa on osoitettu jatkuvuuden turvaamiseen. Kuinka varmistamme harvaan asutumman Suomen pelastustoimen palvelut, kun väestö ikääntyy ja kylien asukkaat harvenevat? Mistä saamme uutta voimaa toimintaan? Pelastustoimen brändin eteen tarvitaan toimia ja siten saadaan myös vetovoimaa aikaiseksi. Vetovoiman lisäksi tarvitsemme myös pitovoimaa.

Sopimuspalokuntabarometrin 2017 mukaan reilu neljännes on harkinnut palokuntatoiminnasta luopumista. Kuinka palokuntatoimintaa voidaan tukea niin, että kukin tuntisi roolinsa merkitykselliseksi ja haluaisi jatkaa toiminnassa mahdollisimman pitkään?

Jatkuvuuden turvaamisen lisäksi osaamisenhallinta on iso teema. Kuinka vastaamme turvallisuuden eri ilmiöihin sopimushenkilöstön avulla? Miten varmistamme henkilöstön osaaminen erilaisten tilanteiden hoitamiseksi? Palokuntayhdistysten toiminnan pyörittäminenkin vaatii omat voimavaransa ja osaamisensa. Palokuntatoiminnan sopimuksellisuus haastaa pohtimaan myös työnantajaroolia ja vastuita.

Yhteistoimintaryhmällä on isoja kysymyksiä ratkottavana. Kysymysten ratkaisemisessa tarvitaan runsaasti vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Yhteisen tilannekuvan muodostumisen ja sen pohjalta tapahtuvan pohdinnan kautta voidaan päästä kestäviin ratkaisuihin. Olen luottavainen katsoessani eteenpäin. Sopimuspalokuntien kansallinen yhteistoimintaryhmä koostuu hyvin laajasta ja monipuolisesta palokuntaosaamisesta ja näkemyksellisyydestä. He kukin tulevat kirjoittamaan tämän blogin avaamassa sarjassa oman näkökulman sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseen.

Suomalaisen sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen on koko pelastustoimialan asia. Tehdään sopimuspalokunnista vahva tekijä myös tulevaisuudessa yhteisellä työllä.

Teksti: Jari Lepistö pelastusylitarkastaja
sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen yhteistoimintaryhmän pj.