Sami Kerman toimi aiemmin Suomen Palopäällystöliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä.
25. lokakuuta 2021 Suomessa reilut 77 prosenttia yli 12-vuotiaista oli saanut täyden rokotesuojan koronaa vastaan. Ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 85 prosenttia yli 12-vuotiaasta väestöstä. Ollaan siis hyvin lähellä hallituksen asettamaa 80 prosentin rokotekattavuustavoitetta.
Samaan aikaan on kohdattava myös silmästä silmään se, että koronatapausmäärät ovat suuria ja koronasta aiheutuva sairaala- ja tehohoidon kuormitus on merkittävää. Varovaisuutta edellytettäisiin juuri tässä hetkessä eniten niiltä, jotka eivät ole rokotusta syystä tai toisesta hankkineet.
Tilanne on varsin kahtiajakautunut. Yhtäältä on tärkeää, että organisaatiot ja ihmiset alkavat toimia normaalisti, kun valtaosa ihmisistä on saanut täyden rokotesuojan. Kun kaikilla yli 12-vuotiailla on ollut mahdollisuus hankkia itselleen täysi rokotesuoja, on myös yleisen oikeustajun mukaista, ettemme jää odottamaan epäröiviä henkilöitä vaan palaisimme normaaliin, jota monet ovat odottaneet hyvin pitkään.
Toisaalta on huolehdittava terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvystä. Kun samaan aikaan influenssakausi on alkamassa, on sitäkin tärkeämpää, että myös rokotetut huolehtivat hyvistä hygieniakäytännöistä, jäävät matalalla kynnyksellä oireisina kotiin ja noudattavat alueellista maskisuositusta.
Pelastustoimen osalta tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi koulutuksia, palotarkastuksia tai vaikkapa yhteistyötapaamisia ole enää perusteltua lykätä tai peruuttaa. Tietenkin on huolehdittava, että toimintaa toteutetaan niin, ettei se itsessään vie henkilöstöä eristykseen ja karanteeniin, vaaranna pelastustoimen palvelukykyä ja pahenna tautitilannetta.
Toimistolle paluuseen kannattaa myös käyttää aikaa ja ajatusta. Korkea-asteen oppilaitoksista on kuulunut viestiä, että häirintä on lisääntynyt selvästi, kun 1,5 vuotta pääosin etäopetuksessa olleet opiskelijat ovat palanneet kampuksille. Joillain koko sosiaalinen kiinnittyminen yhteisöön on jäänyt tapahtumatta, mikä on aikuisuuden alussa merkittävä negatiivinen sukupolvikokemus.
Vaikka vanhemmilla ihmisillä elämänkokemus tuo tiettyä suojaa ja näin keski-ikäisenä voin itsekin todeta, että elämänpiiri ruuhkavuosissa muutenkin kaventuu vahvasti kodin ja työn ympärille, on toimistolle paluu ehdottomasti asia, johon työnantajien ja esihenkilöiden on tehtävä aitoa valmistelua. Sillä vältetään mahdollinen työhyvinvoinnin notkahdus, joka rutiinien uudelleen opettelusta voi toisille tulla.
Vapaata sisäistä yhteistyötä, jutustelua, kahvittelua ja muita lähityön hyviä puolia kannattaa hyödyntää alkuvaiheessa kovasti. Jos toimistolle paluu tarkoittaa vain sitä, että etäkokouksissa ollaan mökin tuvan sijaan omasta työpisteestä, jätetään hyödyntämättä se, mitä ihmiset ovat 1,5 vuotta odottaneet, eli toistensa aitoa kohtaamista.
Sami Kerman
