Pelastustieto blogi 5.11.2021

Pelastustoimen riskiluokkien laskentaa yhtenäistäisi automatisointi

Tässä ja tulevissa blogikirjoituksissa kerrotaan suorituskykyhankkeesta.

Tässä ja tulevissa blogikirjoituksissa kerrotaan suorituskykyhankkeesta.

Pelastustoimen toimintavalmiutta arvioidaan riskiruutukohtaisten riskiluokitusten avulla. Tähän saakka riskiluokitus on vaatinut pelastuslaitoksilla käsityötä. Kun käsin laskentaan tarvittavat tiedot ovat valmiiksi saatavilla, miksi laskentaa ei automatisoida?

Pelastustoimen riskiluokituksen laskennan perusteena on käytetty Tillanderin ym. (2010) kehittämää regressiomallia. Mallissa rakennuspalojen riskitasoa ennustetaan asukasluvun ja rakennusten kerrosalan sekä näiden yhdysvaikutuksen avulla. Havaintoina käytetään vuosien 2005–2007 rakennuspaloja.

Viimeksi vuonna 2019 riskiluokitus laskettiin tämän mallin avulla.

Vuoden 2010 riskimalli on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että riskiruudun riskitaso määräytyy rakennuspalojen lukumäärän ennusteen perusteella. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (SM, 2012) kritiikkiin on vastattu ohjeistamalla pelastuslaitoksia korottamaan riskiruudun riskiluokkaa onnettomuushistorian perusteella. Ruudun riskiluokkaa on voinut korottaa, jos ruudussa tapahtuneiden ns. riskiluokan määrittävien onnettomuuksien1) lukumäärät ylittävät annetut kriittiset arvot määrätyn ajan kuluessa. Suorituskykyhankkeessa tälle toimintatavalle haetaan vaihtoehtoja.

Päivitetyt muuttujat

Vuoden 2021 riskimallin kehittämisessä asetin tavoitteeksi, että riskiruudun riskiluokitus saataisiin laskettua mallin avulla ilman pelastuslaitoskohtaisia korjaustarkistuksia. Käytännössä tämä tarkoitti, että mallin muuttujia piti päivittää. Kokeilin, voiko rakennuspalojen tilalle vaihtaa riskiluokan määrittävät onnettomuudet ja ennustaa niitä.

Koska jo vuonna 2010 havaittiin, ettei asukasluku ja kerrosala selitä hyvin muita kuin rakennuspaloja, kokeilin löytyykö toimintaympäristöä kuvaavista Tilastokeskuksen aineistoista ja Maastotietokannan tiedoista sopivia muuttujia. Lisäksi hankekollega kertoi, että ensihoidon puolella tapahtumahistoriaa on hyödynnetty tapahtumien ennustamisessa. Koska pelastustoimintaa johtaneiden viranomaisten dokumentointitaidot ovat vuodesta 2010 entisestään kehittyneet, aiempaa pidemmän ajan onnettomuusaineiston käyttö on perusteltua.

Parempi ennustettavuus

Jotta voi sanoa, olisiko malli parempi kuin entinen, mallinsin ensin rakennuspalojen riskitason. Vuosien 2008–2020 rakennuspaloja mallinnettaessa rakennusten kerrosala ja asukasluku selittivät 45 prosenttia rakennuspalojen vaihtelusta. Kun vaihdoin kerrosalan työpaikkojen lukumäärään ja asukasluvun asumismuotoon ja asukkaiden pääasiallisen toiminnan luokkiin (työlliset, työttömät, ym.), selitysaste nousi 72 prosenttiin. Vuonna 2010 selitysaste oli 49 prosenttia. Ennustavuus siis parani.

Riskiluokan määrittävien onnettomuuksien riskitasoa mallintaessa tarjosin selittäjämuuttujiksi Tilastokeskuksen, Maastotietokannan ja PRONTO:n muuttujia.  Tilasto-ohjelmisto SPSS valitsi lopulta rakennusten kerrosalan, henkilövahinkojen lukumäärän ja tulipalojen omaisuusvahingot selittäviksi muuttujiksi. Näiden muuttujien vaihtelu selitti 89 prosenttia riskiluokkaa määrittävien onnettomuuksien vaihtelusta.

Laskentaa voi automatisoida

Riskiluokituksen laskentaa on mahdollista automatisoida laskemalla riskitaso suoraan riskiluokan määrittävien onnettomuuksien1) ennusteen avulla. Sisällöllisesti ja ajallisesti entistä laajemman aineiston käyttö mahdollistaa automatisoidun laskennan ja tuottaa aiempaa paremman onnettomuuksien esiintymisen ennusteen. Valtakunnallisesti yhtenäinen automatisoitu laskenta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisäministeriössä kehitteillä olevaan pelastustoimen tiedolla johtamisen -tietojärjestelmässä.

Suorituskykyhankkeesta voi lukea lisää osoitteessa: Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet – Sisäministeriö (intermin.fi)

Erityisasiantuntija Esa Kokki, sisäministeriö

1) Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuspaloja, rakennuspalovaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia ja sortumavaaroja, räjähdyksiä ja räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia sekä kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä.

Lähteet: Sisäministeriö (2012). Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Helsinki. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012.

Kati Tillander, Anna Matala, Simo Hostikka, Pekka Tiittanen, Esa Kokki, Olli Taskinen (2010). Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo. VTT Tiedotteita. Research Notes 2530.

Lue lisää