Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Alun perin minun piti kirjoittaa pelastustoimen säästöistä ja haasteellisesta ensi vuodesta, mutta päädyin kuitenkin vuoden viimeisessä kirjoituksessa ottamaan esiin muutamia nostoja niistä hyvistä asioista, mitä meille on tänä vuonna (2024) tapahtunut.
Pelastustoimi ja ensihoito ovat kansalaisten vahvasti arvostamia palveluita, joten meitä tarvitaan jatkossakin. Tästä esimerkkinä voi mainita Pelastustoimen sijoittumisen julkishallinnon maineikkaimpien organisaatioiden kärkeen T-Median toteuttamassa Luottamus&Maine-tutkimuksessa. Myös poliittiset päättäjät arvostavat paikallisen pelastuslaitoksen toimintaa. Tämä näkyi täällä Pohjois-Karjalassa viimeksi talousarviovalmistelussa, kun aluehallitus alensi pelastuslaitokselle asetettua ensi vuoden säästötavoitetta merkittävästi alkuperäisestä tavoitteestaan. Pelastustoimen ja ensihoidon lähipalveluita pidetään tärkeinä, eikä kiireellisestä avunsaannista haluta tinkiä.
Säästämistä, sitä teimme Pohjois-Karjalassa kuluneenakin vuonna. Olemme onnistumassa pelastuslaitoksen tiukassa taloudenhoidossa, koska toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarviota pienimpinä. Tällä oli vaikutusta myös tulevaan, koska onnistuminen huomioitiin ensi vuoden talousarviossamme.
”Meillä on alalla moni asia hyvin, mikä tulisi säästöjen ja muiden ankeuksien keskellä muistaa.”
Huomionarvoista on, että säästämisen rinnalla meillä on tehty palvelutasoon ja henkilöstöön liittyviä kehittämistoimia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue panosti kuluneena vuonna lakisääteisiin palveluihin, minkä avulla pelastuslaitos on palkannut lisää henkilöstöä, kehittänyt palveluintegraatiota ja saanut vakiinnutettua uuden työaikamallin. Tästä työaikamallista sekä paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta on sovittu hyvässä yhteishengessä. Näillä kehittämistoimilla on osasyynsä siihen, että henkilöstön työkuormitus on laskenut ja työkykyperusteiset poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta merkittävästi.
Sopimuspalokuntalaisten määrä kääntyi viime vuoden vaihteessa pitkästä aikaa nousuun, ja myös päätoimisen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön rekrytoinneissa on onnistuttu alan vaikeasta henkilöstötilanteesta huolimatta. Tärkeimpänä onnistumisena voisi todeta, että kykenimme tänäkin vuonna yhdessä auttamaan kansalaisia pelastustoimen ja ensihoidon tehtävissä. Siitä suurin kiitos kuuluu henkilöstöllemme.
Loppuun voisi todeta, että meillä on alalla moni asia hyvin, mikä tulisi säästöjen ja muiden ankeuksien keskellä muistaa. Samalla meidän pitää kyetä uudistumaan hyvinvointialueen, yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten mukana, koska muutoksia on varmuudella luvassa myös tulevaisuudessa. Parhaan lopputuloksen saamme, kun teemme tulevaisuuden pelastustoimea yhdessä ja positiivisin mielin. Hyvää tulevaa vuotta ja voimia koko alan henkilöstölle tärkeään työhömme.
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 8/2024
