Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Tämän lehden artikkeli ”Ja miten sitten kävikään…?” kirvoitti miettimään, millainen on tulevaisuuden pelastustoimi.
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen sekä teknologian ja tekoälyn kehitys luovat pelastustoimelle tulevaisuudessa uusia haasteita, mutta samalla avaavat ovia entistä tehokkaammalle ja turvallisemmalle pelastustoimelle.
artikkeli jatkuu
Tulevaisuuden pelastustoimessa teknologia tulee olemaan keskeisessä roolissa. Esimerkiksi robotiikka ja kehittyneet suojavarusteet parantavat pelastushenkilöstön turvallisuutta ja tehokkuutta. Samalla ne lisäävät myös alan henkilöstön monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Sukupuolten tasa-arvo ja eri taustoista tulevien henkilöiden mahdollisuudet pelastusalan tehtäviin korostuvat. Tällä vastataan osaltaan myös alan henkilöstöpulaan ja uudenlaisiin osaamistarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt asettavat pelastustoimen erityisten haasteiden äärelle. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä parempaa varautumista ja ennakointia uudenlaista teknologiaa hyödyntäen.
Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen lisäävät mahdollisesti asukkaiden välistä polarisaatiota sekä haasteita sille, miten tuotamme yhdenvertaiset pelastustoimen palvelut koko maassa, huomioiden, että palvelun tarve ei suoraan korreloi vakituisten asukkaiden määrään.
”Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat merkittävästi pelastustoimen toimintaympäristöön ja suorituskykyvaatimuksiin.”
Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat merkittävästi pelastustoimen toimintaympäristöön ja suorituskykyvaatimuksiin. Pelastustoimen on varauduttava entistä moninaisempiin uhkiin, kuten hybridivaikuttamiseen, terrori-iskuihin, kyberuhkiin ja sotilaalliseen uhkaan.
Pelastustoimen organisoinnin osalta nykyinen hyvinvointialueuudistus ei jää viimeiseksi rakenneuudistukseksi. Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida nykyisen uudistuksen hyötyjä ja sitä, miten olemme saavuttaneet sille asetetut tavoitteet. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa nykyisellä tiellä tai tarvittaessa selvittää muita vaihtoehtoja, joita voivat olla esimerkiksi hyvinvointialueiden (pelastuslaitosten) määrän vähentäminen tai pelastustoimen siirtyminen valtiolle.
Pelastustoimen tulevaisuus on yhdistelmä huipputeknologiaa ja perinteisiä arvoja tiukan talouden puristuksessa. Kehittyneet laitteet ja tekoäly voivat parantaa turvallisuutta ja nopeuttaa reagointia, mutta lopulta pelastustoimen tehokkuus perustuu ammattitaitoisiin ja empaattisiin ihmisiin, jotka ovat valmiita auttamaan. Tämä tasapaino teknologian, inhimillisyyden ja taloudellisten panostusten välillä tulee määrittämään, millainen pelastustoimi meillä on tulevaisuudessa. Ja millaista apua maamme asukkaat saavat erilaisissa turvallisuustilanteissa.
Hyödynsin tämän tekstin kirjoittamisessa tekoälyä.
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 1/2025.
