Tulossa uusia pelastustoimen palvelutasopäätöksiä hyvinvointialueille – Mikä muuttui valmisteluprosessissa?

Kymenlaakson, kuten myös muissakin pelastuslaitoksilla on valmisteltu kevään ajan uutta hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä. Elokuun aikana tehdään viimeisiä viilauksia asiakirjaan, jonka jälkeen poliittinen päätäntäkierros alkaa. Tämä ensimmäinen uudenmuotoinen palvelutasopäätöksen valmisteluun ja hyväksymiseen liittyvä kierros tuo varmasti esiin asioita, joita on mahdollista edelleen kehittää. Tästä syystä ajattelin, että kirjaan muutaman ajatuksen muistiin.

Tulevan palvelutasopäätöksen valmistelu on ollut meillä moneltakin osalta hyvin erilainen. Keskeisimmät muutokset liittyvät pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen vastuun siirtymisestä hyvinvointialueelle sekä valmistelussa huomioon otettavat uudet voimaan tulleet lait sekä asetukset. Erityisesti itse palvelutasopäätösasiakirja on kokenut muodonmuutoksen, joka on toteutettu yhdenmukaisesti otsikkotasolla sisäministeriön asetuksen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä (1225/2022) mukaan. Aluehallintoviraston arviointilomakkeen avulla ja valmisteluvaiheen arvioinnilla sekä lausunnolla on pyritty yhdenmukaistamaan hyvinvointialueiden palvelutasopäätösten luonnoksia.

Palvelutason valmistelu toteutettiin iteroivalla ja osallistavalla mallilla

Palvelutasopäätöksen valmisteluun valittiin Kymenlaaksossa iteroiva malli. Iterointi tarkoittaa työskentelytapaa, jossa samoja työvaiheita toistetaan, kunnes haluttu tulos on saavutettu. Iterointi toteutettiin valmistelemalla palvelutasopäätös kolmessa eri osassa ja pyytämällä valmisteluvaiheen versioista (sisäministeriön asetuksen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä (1225/2022) 10 §:n mukaisesti) aluehallintoviraston lausunnot. Tämä valittu työskentelytapa mahdollisti palvelutasopäätöksen luonnoksen laadullisen kehityksen koko kirjoitusprosessin ajan sekä aktiivisen yhteistyön ESAVIn kanssa.

Palvelutasopäätöksen valmisteluun haluttiin laajaa niin pelastuslaitoksen, sopimuspalokuntien kuin läheisten yhteistyökumppanien osallistamista. Tässä työkaluina käytettiin erillisiä työpajoja sekä Webropol -kyselyjä. Valittu työskentelymalli on mahdollistanut hyvin avoimen palvelutasopäätöksen valmistelun. Laajasta osallisuudesta johtuen itse palvelutasopäätöksessä näkyy niin palvelujen järjestäjän, tuottajan ja osaksi asiakkaiden tahtotila sekä kädenjälki.

Palvelutasopäätöksen ja riskianalyysin sisältämä luokiteltu tieto

Palvelutasopäätöksen perustana on ajantasainen toimintaympäristön analyysi ja siitä johdettu riskianalyysi, joka päivitettiin Kymenlaaksossa keväällä. Sen sisältö muodosti palvelutasopäätöksen luvun 3. (riskianalyysi) keskeisen sisällön, johon asiakirjassa viitataan. Riskianalyysissä on erityisesti huomioitu niitä kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa pelastuslaitoksen aluejaoteltuihin palveluiden mitoitusperusteisiin ja kyvykkyyksiin.

Pelastuslaitoksen erillinen riskianalyysi -asiakirja sisältää pelastustoimen suorituskykyä ja pelastustoiminnan operatiivista suunnittelua kuvaavia yksityiskohtaisia tietoja, joiden käsittely johtaa julkisuuslain 24.1 § 8 kohdan tarkoittamiin salassa pidettäviä tietoihin. Samalla päivittäisistä onnettomuuksista, häiriötilanteista ja poikkeusoloista sekä pelastustoimen palveluiden mitoitustarpeista riskien ja uhkien mukaisesti ovat suojaustasoa IV. Näin ollen palvelutasopäätös valmistellaan vain julkisia tietoja sisältäväksi ja tarvittaviin liitteisiin viedään luokiteltu materiaali.

Palvelutasopäätös – hyväksyminen ja päättäminen

Kymenlaakson pelastustoimen palvelutasopäätös tulee sisältämään alustavasti 46 tarkentavaa päätöstä palvelutasosta, joiden perusteella itse palveluja tuotetaan. Pelastustoimessa palvelutasosta laaditaan palvelutasopäätösasiakirja liitteineen, joka käsitellään pelastuslaitoksen ja hyvinvointialueen johtoryhmissä sekä turvallisuuslautakunnassa elokuussa. Tavoitteena on, että syksyn aikana Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus käsittelisi ja aluevaltuusto marraskuussa hyväksyisi palvelutasopäätöksen. Näin on valitusaika huomioiden mahdollista saada uusi palvelutasopäätös voimaan vuoden 2024 alusta.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman – Vahva ja välittävä Suomi – mukaisesti laadukkaat pelastustoimen palvelut turvataan koko maassa, hallitus selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi ja huolehditaan pelastusalan veto- ja pitovoimasta. Vaikka palvelutasopäätös määrittää pelastuslaitoksen palveluja kattavasti ja toimii samalla tiekarttana toiminnan kehittämiselle, ei kaikkia asioita kyetä ratkaisemaan ainoastaan hyvinvointialueen tasoisilla toimilla. Tämä tarkoittaa edelleen jatkuvaa tiivistä yhteistyön tekemistä eri verkostojen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa sekä toimivaa vaikuttamistyötä kehittämisen tueksi.

Palvelutason ja toiminnan kehittäminen

Palvelutasopäätösprosessi tällä uudella toteuttamistavalla toi esiin useita kehittämiskohtia. Nostan tässä muutaman asian esiin.

• Palvelutasopäätöksen toteuttamiseen käytettiin valtakunnallisesti valtavasti työaikaa. Tulevaisuudessa pitää panostaa vieläkin yhdenmukaisempaan ja yksinkertaistetumpaan palvelutasopäätöksen rakenteeseen, joka toteutetaan sähköisellä alustalla tarkemmin rajatuilla tietosisällöillä. Tämä vähentäisi sitä valtavaa työnmäärää, jota nyt kaikissa pelastuslaitoksissa valmisteluun on käytetty. Sähköinen alusta mahdollistaisi samalla yhdenvertaisemman palvelutasopäätöksien arvioinnin sekä vertailun Aluehallintovirastojen sekä sisäministeriön osalta. (Vertailun vuoksi Kymenlaakson ensihoidon palvelutasopäätös on kolme sivua pitkä ja pelastustoimen luonnos tällä hetkellä ilman liitteitä 136 sivua).

• Vuoden 2024 alusta voimaan tulevien palvelutasopäätösten vertailu tulee olemaan mielenkiintoista. Kuinka yhdenvertaisesti pelastuslaitoksia on ohjeistettu kirjaamaan palvelutason sisältämiä päätöksiä AVIen toimesta ja miten se näkyy itse asiakirjoista. Samalla, miten yhdenmukaisella tasolla annetut kirjaukset ovat palvelun kuvauksesta ja nykytilasta, tavoitteiden ja tarpeen arvioinnista, aluevaltuuston päätös palvelun palvelutasosta sekä palvelutasoon kehittämistarpeesta eri alueilla.

• On mielenkiintoista nähdä, miten eri pelastuslaitoksissa on tulkittu julkisuuslain 24.1 § 8 kohdan tarkoittamia salassa pidettäviä tietoja ja kuinka se näkyy palvelutasopäätöksissä. Mitä tietoja eri alueet ovat palvelutasopäätöksissään julkaisseet.

• Palvelutasopäätöksissä on kuvattu ensihoidon, ensivasteen sekä eri tukipalveluiden kokonaisuuksia niiden pelastuslaitosten osalta, jotka näitä tuottavat. Ne eivät ole kuitenkaan pelastustoimen lakisääteisiä tehtävä, joten AVIt eivät sen sisältöä arvioi. Näin ollen tulee pohtia ne menettelytavat, joilla asiakirjan em. kohdat valmistellaan ja arvioidaan aluekohtaisesti ennen päätöksentekoprosessiin lähettämistä. ”Yhden luukun” periaate ei palvelutasopäätöksissä toimi.

• Palvelutasopäätöksen arviointilomakkeessa nousee esiin useassa kohdassa termi mitoitus. Eniten pohdintaa aiheutti, miten yhteisellä visuaalisella tavalla voisi esittää hyvinvointialueen pelastustoimen suorituskykytasot riskianalyysin mukaisen aluekohtaisen mitoitusperusteiden osalta? Tästä ei ole olemassa yhteistä mallia ja on mielenkiintoista nähdä, miten asia on eri laitoksissa ratkaistu. Kymenlaakson pelastuslaitoksella pilotoidaan ArcGIS -ohjelmistoa tähän ongelmaan.

Kehitys kehittyy ja lämpimiä kelejä myös elokuulle toivottaen

Teemu Veneskari
Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastustoimessa, Kymenlaakson pelastuslaitoksella.