Pelastustoimi 5.9.2018

Esko Koskisen pitkä ura päättyy: varautumisessa onnistuttu, työhyvinvoinnissa parannettavaa

"Asioiden eteenpäinviemisessä suurin ongelma on ollut alan eriseuraisuus. Jokainen on saanut tehdä asioita mielensä mukaan", kuvaa Esko Koskinen pelastusalaa.

Valtion virkamies Esko Koskinen on pitkän tien päässä. Nuoren juristin ura alkoi sisäministeriössä 44 vuotta sitten esittelijänä poliisiosastolla. Mahdollisuus edetä avautui, kun pelastusosastolle haettiin hallitussihteeriä neljä vuotta myöhemmin. Nyt 40 vuoden virkaura sisäministeriössä päättyy.

Teksti: Esa Aalto

Kuvat: Teemu Heikkilä

Eskon puumerkki on näkynyt monessa alan asiassa jo 1980-luvulta alkaen. Keskeisimpänä lainsäädäntö ja pelastustoimen alueiden muodostaminen. Tällä hetkellä päällimmäisinä hyvän mielen tuojina ovat pelastusosaston työhyvinvointi ja pelastuslaitosten innostuminen varautumisesta.

”Se on helkkarin hyvä juttu.”

Hän ei kuitenkaan anna hyvää arvosanaa työhyvinvoinnista pelastuslaitoksille. Valtakunnallinen työhyvinvointikysely saatiin pelastuslaitoksissa järjestettyä muutama vuosi sitten pitkän väännön ja valmistelun jälkeen. Mutta siihenpä se on sitten jäänytkin.

”Niitähän pitäisi tehdä joka vuosi.”

Pelastusosastolla näin on tehty, ja tulokset kertovat, että työhyvinvointi on hyvällä tasolla.

”Kyselyn tulosten pitää haastaa johtoa miettimään asioita ja paneutumaan työhyvinvointiin. Eikä lakaisemaan niitä maton alle.”

Koskinen muistelee eräänkin pelastusjohtajan lausuneen, että ei työhyvinvointikyselyjen tuloksia kannata julkistaa. Aiheuttavat vain tarpeetonta keskustelua, kun tulokset ovat niin huonot.

”Siksihän ne nimenomaan pitääkin julkistaa. Tulosten pitää olla myös vertailukelpoisia.”

Artikkeli jatkuu. Jos haluat lukea koko jutun, kirjaudu Pelastustiedon digi-palveluun. Haastattelu on myös Pelastustiedossa 6, joka ilmestyi 5.9.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaamalla Pelastustiedon digipalvelun saat rajoittamattoman pääsyn palvelun sisältöön. Kirjaudu sisään tai tilaa digipalvelu.