Järjestöt 27.3.2019
Facebook (31)

Yhteisiä tavoitteita halutaan, mutta löytyykö niitä?

Työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma SPAL:sta (vas.) veti järjestöjen edustajien paneelikeskustelun, jossa mukana olivat Isto Kujala SSPL, Ari Keijonen (SPPL), Marko Hasari (SPEK) ja Pasi Jaakkola (SPAL).

Työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma SPAL:sta (vas.) veti järjestöjen edustajien paneelikeskustelun, jossa mukana olivat Isto Kujala SSPL, Ari Keijonen (SPPL), Marko Hasari (SPEK) ja Pasi Jaakkola (SPAL).

Pelastustoimen yhteiset tavoitteet uuteen hallitusohjelmaan olivat esillä Suomen Palomiesliiton järjestämässä Turvallinen Suomi -seminaarissa tiistaina. Yhteisellä äänellä kehotti alaa olemaan esillä seminaarin avannut toimitusministeristön opetusministeri Sanni Grahn-Laaksonen (kok.) Hän myös toivoi alan rauhassa etsivän ne asiat, joita se pitää tulevaisuuden kannalta itselleen tärkeinä.

Yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen piti ministerin näkemystä hyvänä.

”Nyt voimme rauhoittua kehittämään omaa toimintaamme. Kun maakunta kaatui, nykyinen kuntapohjainen toiminta on meille hyvä.”

Isäntäjärjestön johtaja Kim Nikula toivoi henkilöstön näkökulmaa esille tuodessaan, että tulevaisuuden tarkastelussa analysoidaan toimintaympäristöä. Tarkastellaan skenaarioita ja megatrendejä. Hallitusohjelmatavoitteissa pitää hänen mielestään huomioida pelastustoimen ja ensihoidon lisäksi hätäkeskusten riittävä resursointi.

”Ilman henkilöstöresursseja ei ole palvelua ja nyt on oikea hetki esittää rahapyynnöt eikä pyytää anteeksi olemassaoloamme.”

Nikula toivoi myös, että kaikkia kehittämisen kannalta tärkeitä asioita voidaan tarkastella avoimesti.

”Tarvitaanko nykyistä leveämmät hartiat ja täytyykö ensihoidon olla osa kokonaisuutta. Jos katsotaan, että pitää olla, mitä sen eteen pitää tehdä.”

Nikula muistutti myös työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden merkitystä henkilöstön työssä jaksamisen kannalta. Sitä varten tarvitaan systemaattista ajattelua ja järjestelmäperusteista johtamista.

Sisältö ensin

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka lainasi laulunsanoja todetessaan, että ystävyys on kallista, mutta se ei riipu hallintomallista.

Sisäministeriön näkökulman tuoneen ylijohtajan mielestä nyt pitää tulevaisuutta katsoa toiminnan sisällön kehittämisen näkökulmasta. Aikaa on tähän mennessä mennyt liikaa hallintorakenteiden pohtimiseen.

”Meidän pitää kehittää toimintaamme yhdenmukaisemmaksi.”

Palvelutason kehittämisessä hän pitää tärkeänä muun muassa onnettomuuksien ehkäisyn yhtenäistämistä ja tehostamista. Myös toimintavalmiuden puutteet pitää korjata.

Pelastuslaitosten vuosittain tekemät yli puoli miljoonaa ensihoitotehtävää ovat niin merkittävät, että Kohvakan mielestä yhteiskunnalla ei ole varaa luopua tällaisesta voimavarasta.

”Pelastustoimi on koko yhteiskuntaa varten”, ylijohtaja muistutti.

Maakuntauudistuksen myötä raukesi ainakin nyt myös aluehallintovirastojen voimavarojen siirtäminen sisäministeriöön. Pelastusylijohtaja totesi pelastustoimessa olevan jo nyt oma pelastushallitus, jossa on sisäministeriön pelastusosaston 40 henkilön resurssit.

”Voidaan kysyä, ovatko rahkeet riittävät.”

Myönteistä lobbaamista

Kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) toi politiikan näkökulman ja totesi, että pelastusalan kannattaisi hyödyntää paremmin hyvää imagoaan vaikuttaessaan poliittisiin päätöksentekijöihin.

”Kutsukaa kansanedustajia käymään paloasemille. Varmasti tulevat innokkaina.”

Tolvanen toivoi, että ala esiintyisi myös yhteisenä. Jos yksi tuo yhden viestin ja toinen toisen, ei päättäjä tiedä, kenen viestiin luottaa ja silloin vaikuttaminen ei ole parasta mahdollista.

Hänen mielestään alan pitää itsensä kirkastaa omasta mielestään tärkeimmät tehtävänsä ja sen kautta voidaan arvioida myös sitä, millaisella hallintomallilla niitä on järkevintä tehdä.

”En tiedä mikä on oikea määrä pelastuslaitoksia, mutta mielestäni esillä ollut 18 oli liikaa.”

Keihään kärjet

Kommenttipuheenvuoron esityksiin käyttänyt edellinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen katsoi, että pelastustoimella pitää olla yhteinen tahtotila siitä, mitä asioita haluttaisiin hallitusohjelmaan.

Järjestön johtaja Kim Nikula, entinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen ja kansanedustaja Ari Jalonen keskustelivat seminaarin tuoksinnassa.

”Tarvitaan keihään kärjet. Yksi sellainen voisi olla koulutuksen kehittäminen. Pelastusopisto tarvitsee lisää resursseja, jotta alalle saadaan uutta, koulutettua työvoimaa. Hätäkeskuslaitoksen pitää saada myös täyttää sille kuuluvat vakanssit. Pelkään, että pelastusala on pian samanlaisessa työvoimapulassa kuin hätäkeskukset. Valtakunnallista johtamista pitää myös kehittää ja tarvitaanko siihen lainsäädäntöä. Toimintavalmiuden tarpeita tarkastelisin alueellisten riskiarvioiden kautta. Riskiarviotarkasteluun otettaisiin mukaan myös resurssitarpeet.”

Yhteisen viestin tuomisessa evp. ylijohtaja käyttäisi myös julkilausumia. Esimerkiksi riskienhallintaan ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

”Viestin pitää olla kaikilla sama. Tässä me olemme huonompia kuin poliisi milloinkaan.”

”Kärkiviestimme olisivat yhteisiä eikä kukaan tekisi myyräntyötä omista lähtökohdistaan”, Esko Koskinen totesi.

Mistä yhteinen näkemys?

Järjestöjen edustajat lähettivät paneelikeskustelussa omat terveisensä päättäjille. Neljän järjestön edustajat vastasivat aluksi kysymykseen, minkä yhden asian ne nostaisivat pelastustoimesta hallitusohjelmaan.

”Raha”, vastasi Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.

”Raha ja resurssit,” totesi Suomen Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

”Osaamisen ja sen tason nostamisen edellytykset”, vastasi Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

”Vaikuttaminen, esimerkiksi muihin politiikkalohkoihin”, totesi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Marko Hasari.

Sote-maakuntauudistuksen kaatuminen ei harmittanut panelisteja. Isto Kujala ja Pasi Jaakkola eivät usko pelastustoimen olevan mukana mahdollisessa uudessa sotessa. Marko Hasarin mielestä pelastustoimi on myös siinä mukana. Ari Keijonen katsoo, että ei ole mukana, jotta pelastustoimea voidaan kehittää itsenäisenä ja autonomisena, mutta ensihoidon synergian kannalta olisi hyvä olla osa kokonaisuutta.

Pasi Jaakkola totesi toivovansa, että pelastustoimi voi jatkaa ensihoidon palvelutuottajana jatkossakin.

Isto Kujalan mielestä pelastustoimen tehtäväkenttää pitäisi katsoa nykyistä laajemmin. Varautumisesta, siviiliturvallisuudesta ja turvallisuuskoulutuksesta löytyy paljon tehtävää, mutta eri asia on se, halutaanko niitä tehdä.

Ari Keijonen ei laittaisi tehtäviä tärkeysjärjestykseen ja korosti erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja muiden pelastustoimen tehtävien tasavertaisuutta. Hänen mielestään myös siviilivalmiuteen liittyvät tehtävät nousevat keskeisemmäksi pelastustoimen tehtävien joukossa.

Marko Hasari puolestaan katsoi, että tehtäväkirjoa on myös priorisoitava jo pelkästään kustannusten takia. Rahat eivät riitä kaikkeen.

Valtiolle vai jotain muuta?

Aina yhtä kuuma aihe pelastustoimessa on se, millä mallilla toiminta järjestetään?

Isto Kujala ei näe mitään uhkakuvia siinä, jos valtio ottaisi pelastustoimen hoitaakseen. Edes pelottelua sopimuspalokuntatoiminnan hiipumisesta valtio-omistuksessa hän ei pidä todellisena. Pelastusvelvollisuutta tarvitaan aina siinä kuin esimerkiksi asevelvollisuutta.

Ari Keijosen mielestä pitäisi tietää eri järjestelmien erityispiirteet. Mitkä ovat tehtävät, roolit ja odotukset.

”En vastusta valtiota, mutta yhden isännän alla kaikilla menee joko yhtä hyvin tai huonosti. Nyt meillä on 22 laitoksen järjestelmä, jotka voivat olla myös toistensa sparraajia.”

Palopäällystöliitto on järjestänyt jäsenkyselyn arvioista pelastustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kyselyn tulokset kerrotaan Hämeenlinnassa 3.-5.4. järjestettävillä Palopäällystöpäivillä.

”Kyselyssä nykyisen kuntien yhteistyöhön perustuvan mallin kannatus on noussut ja sen kehittämistä haluaa yhä useampi”, Keijonen kertoi alustavista tuloksista.

Marko Hasarinkaan mielestä valtio ei ole järkevä ratkaisu, vaan nykyistä pohjaa voidaan edelleen kehittää.

”Henkilöstönkään kannalta valtio ei välttämättä ole hyvä, sillä kustannuksia voidaan leikata, kun kyse on nimenomaan työvoimavaltaisesta alasta. Myös ensihoidon kytkennästä pitää huolehtia.”

Pasi Jaakkola totesi Palomiesliiton liittokokouskannan mukaisesti kannattavan viiden alueen mallia. Jäsenistönsä vaatimuksesta SPAL alkaa selvittää valtiovaihtoehtoa, jossa tarkastellaan työehtosopimuksia ja luottamusmiesjärjestelmää.

Paneelin lopuksi yritettiin etsiä yhteisiä aiheita, joista ala löytäisi yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joko yksityiskohtaiseen tai strategiseen hallitusohjelmaan.

Pasi Jaakkolan mielestä 1-2 kärkiteemaa olisi hyvä löytää, mutta epäili, onnistutaanko siinä.

Isto Kujalla oli myönteisempi kuva tilanteesta ja hänen mielestään esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnasta voisi löytyä yhteinen näkemys resurssien saamiseksi Pelastusopistoon.

Ari Keijosen mielestä pelastustoimen tarpeet pitää saada myös keskeisesti esille sisäisen turvallisuuden selonteossa.

Marko Hasari pitää tärkeänä, että asumisen turvallisuutta edistetään lainsäädännönkin keinoin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Pasi Jaakkola katsoo, että yhteinen tavoite voisi olla koulutusuudistuksen varmistaminen riittävillä resursseilla.

Teksti ja kuvat: Esa Aalto