"Pirkanmaalla valmisteluorganisaatioon perustetaan myös valiokuntia. Ne valmistelevat osaltaan maakuntavaltuustolle meneviä asioita”, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo.
Pelastusalalla on tarpeettomasti ruokittu negatiivista ilmapiiriä. Tätä mieltä on Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.
”Totta on, että taloudennäkymät ovat niukat. Ero aikaisempaan on se, että talouden suuntaviivat osoittavat alaspäin eikä lähiajan näköpiirissä ole muutosta ylöspäin. Mutta alan kehittämistä ei tule unohtaa, ei ankeinakaan aikoina. Tarvitaan myös toimintamme sisäistä tarkastelua ja muutoksia, jotka vastaavat taloudellista tilannetta pitkäjänteisesti.”
Ojasen mielestä tämä tarkoittaa mahdollisuutta tarkastella asioita uudella tavalla. Hän luonnehtiikin tulevaa vuotta mielenkiintoiseksi ja haasteelliseksi.
”Nyt on aika miettiä pelastustoimen sisältöä. Sote-ratkaisu vaikuttaa ensihoidossa ja laajemminkin pelastustoimeen. Valtiovalta ilmaisi tahtonsa 11 tilannekeskuksen rakentamisesta, joista viisi tulee tehdä yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Mitä se vaikuttaa pelastustoimeen? Olemme uudistamassa strategiaa ja eduskuntavaalit ovat tulossa. Mahdollisesti seuraavassa hallitusohjelmassa lausutaan jotakin myös pelastustoimeen liittyvistä asioista.”
”Toivottavasti olemme hereillä, kun päättäjät valmistautuvat vaaleihin.”
Vanheneva väestö on yhteinen asia
”Suomen väestö vanhenee ja tämä on laaja asiakokonaisuus yhteiskunnassa. Meidän pitää löytää yhteinen sävel sosiaalitoimen kanssa. Voi olla niinkin, että se koetaan liian pehmeäksi asiaksi. Asenteissa voi olla vikaa. Mutta näkisin enemmänkin, että emme ajattele työtämme riittävästi laajasti.”
Ojanen kannattaa sellaista strategista päämäärää, ettei yhtään ihmisestä aiheutuvaa onnettomuutta sattuisi.
”Tästä näkökulmasta voimme hyvin kehittää toimintaamme, pyrkien vaikuttamaan kansalaisten turvallisuuskulttuuriin.”
Hän ottaa esimerkiksi koulut, joissa tuleville polville annetaan turvallisuuskasvatusta.
”Voisimmeko kouluttaa opettajat turvallisuuskasvattajiksi ja saada turvallisuuden opetuksen sisältöön oppilaan koulutien eri vaiheissa? Saataisiinko asiakokonaisuus vaikuttavammaksi?”
”Palomiesten haluttuja kouluvierailuja tämä ei kuitenkaan lopettaisi.”
Selonteko paikallaan
Olli-Pekka Ojanen kannattaa sisäisen turvallisuuden selontekoa ohjelmarakenteen sijasta. Selonteko voisi siten paremmin olla osaltaan pohjana pelastustoimen strategiaa laadittaessa. Ojanen toivoo, että pelastustoimen strategiassa annetaan pontta alan uudelle suunnittelulle. Sen pitää myös elää ajassa, jolloin sitä voidaan tarjoilla paremmin poliittiseen päätöksentekoonkin.
”Meidän pitää tuoda selkeästi esille päättäjille, mikä on toimintamme sisältö ja mitä vaatii se, jos maan jokaisessa kolkassa huolehditaan riittävällä laajuudella kansalaisten turvallisuudesta.”
”Sisältö ensin eikä unohdeta asiakasta, kuntalaista. Meillä on olemassa selkeä tarve toiminnallemme. Pelko on, että poliittisessa keskustelussa oikaistaan suoraan organisaation rakennekysymyksiin.”
”Pelastustoimella on sijansa ihmisten turvallisuuden tunteen tuottajana. Me olemme valtakunnan kattava valmiusorganisaatio. Se vahvuus on tunnistettava ja pidettävä huolta, että sen apuun voidaan turvautua jatkossakin. Vain tätä kautta voimme vahvistaa julkista kuvaamme yhteiskunnassa”, Ojanen painottaa.
”Pelastustoimi on poikkeus- ja häiriötilanteissa kuntakentän toimintaa tukeva organisaatio. Tarvitsemme tätä tukevaa uutta asennetta ja mahdollisesti uutta organisoitumistakin.”
”Muistaa täytyy, että jokainen onnettomuus maassamme sattuu jossakin kunnassa. Ja laajuudesta riippuen sillä on vaikutusta sekä kuntalaisiin että kuntaan organisaationa”, hän sanoo.
Ojanen näkisi mieluusti, että iänikuinen valtio-kunta -keskustelu siirtyisi jo historiaan. Tästä aiheesta ei tarvita enää yhtään selvitystä. Aito strategiatyö olisi toimintatapa, jolla voidaan aidosti päästä eteenpäin.
Ojanen perää myös koulutuksen uudistamista.
”Tarvitsemme tulevaisuudessa laaja-alaisemman koulutuksen saaneita henkilöitä. Nyt koulutuksenkin kärkenä on liikaa perinteinen pelastustyö vaikka se sinänsä on toiminnan keskeinen elementti. Edelleen pelastuslaitoksia paremmin palveleva esimies- ja päällystökoulutus olisi toivelistalla. Arjen työnjohdon opetus puuttuu lähes kokonaan opetussisällöistä. Tämä heijastuu esimies-alaistyöhön, töiden tavoiteasetantaan, työhyvinvointiin, ja ylipäätään työpaikan pelisääntöjen sisäistämiseen.”
Ensihoito ei tarvitse uutta valmiusorganisaatiota
Ojanen korostaa ensihoitotoiminnan merkitystä pelastuslaitosten toimintakokonaisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta.
”Etenkään tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta ei muutenkaan, ole tarkoituksenmukaista rakentaa maahan valmiusorganisaatiota, joka on jo pelastustoimessa olemassa. Toivottavasti tämä tuodaan selkeästi esille sekä taloutta että lainsäädäntöä tarkasteltaessa. Kun yli 70 prosenttia suomalaisista on pelastustoimen tekemän ensihoidon piirissä, olisi kummallista, jos tämän hyvin toimivan järjestelmä tilalle halutaan rakentaa jokin uusi järjestelmä.”
Ojanen puhuu pelastustoimen osuudesta välittömän valmiuden ensihoidossa. Potilassiirrot tulee tarkastella erikseen.
”Joissakin sairaanhoitopiireissä tosin todetaan, että se on pelastustoimen hoitamana kustannustehokasta, mutta onko se lainsäädännöllisesti mahdollista.”
Ensivastetoiminta on Ojasen mielestä selkeä osa pelastuslaitosten toteuttamaa ensihoidon kokonaisuutta. Myös sitä voidaan edelleen kehittää. Monin paikoin se on se ensimmäinen potilaan kohtaaja harvaan asutussa maassamme.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Janne Ruotsalainen
