Pelastuslaitokset 6.4.2020

Tekoälymalli auttaa hahmottamaan pelastuslaitoksen yksiköiden sijoittamista Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilannehuoneessa valvotaan koko maakuntaa ja ollaan mukana myös Itä-Suomen yhteisessä tilannekeskuksessa. Palomies Kai Tiainen istuu tilannehuoneessa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilannehuoneessa valvotaan koko maakuntaa ja ollaan mukana myös Itä-Suomen yhteisessä tilannekeskuksessa. Palomies Kai Tiainen istuu tilannehuoneessa.

Etelä-Karjalan väestö ikääntyy ja asuu yhä enemmän hajallaan ympäri maakuntaa. Se haastaa pelastuslaitosta ennennäkemättömällä tavalla. Pelastuslaitosten tarkoituksenmukaista sijoittumista auttava tekoälymalli on ensimmäinen laatuaan pelastusalalla Suomessa.

LUT-yliopiston tutkijoiden kehittämä tekoälymalli auttaa hahmottamaan, minne pelastustoimen ja ensihoidon yksiköitä kannattaa Etelä-Karjalassa sijoittaa.

Erilaista dataa, kuten pelastuslaitoksen vasteaikoja, karttatietoja ja julkisista rekistereistä saatavia tietoja, yhdistelemällä ja koneoppimista hyödyntämällä on luotu pelastuslaitoksen vasteajoista mallinnus.

”Sen avulla pystytään löytämään oikeat sijainnit suhteessa siihen, missä kriittisin tarve asumisturvallisuuden tukemiseen on”, kertoo tutkijaopettaja Mika Immonen LUT-yliopistosta.

Tekoälypohjainen mallinnus mahdollistaa eri aineistojen joustavan hyödyntämisen ja palveluverkkojen tehokkuuden testaamisen ennakoivasti. Sen avulla voidaan testata, kuinka monta minuuttia pelastuslaitoksella kestää tietystä sijainnista saapua kohteeseen ja tulevaisuudessa optimoida sijainnit kaikkien paloasemien suhteen.

”Opetettu tekoälymalli laskee vasteaikoja kiinteistöjen sijainteihin, reitteihin ja rakennetun ympäristön tietoihin perustuen”, Immonen kertoo.

Mallinnus on ensimmäinen laatuaan pelastusalalla Suomessa. Sen kehitystyö on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta.

Kokonaiskuva kotona asumisen riskeistä

Kotona asumisen turvallisuutta ja riskien muodostumisen syy-seuraus-suhteita tarkasteltiin Kotona Asumisen Turvallisuus 3 -hankkeessa (KAT3). Sen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kotona asumisen merkittävistä riskeistä ja sovittaa tietoa yhteen verkostomaisen yhteistoimintamallin kehittämiseksi.

Hankkeen toteuttivat yhdessä Etelä-Karjalan pelastuslaitos, LUT-yliopisto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Pelastusopisto.

Etelä-Karjalan väestö ikääntyy voimakkaasti. Maakunta on iso ja harvaanasuttu, ja etäisyydet ovat pitkiä. Pelastuslaitokselle haaste on ennennäkemätön.

”Ennen ikääntyneiden hoidon painopiste oli hoitolaitoksissa, mutta nykyään palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Muutoksen seurauksena turvallisuutta ja sen ennakoivaa hallintaa on kyettävä arvioimaan yksilöllisten, ympäri maakuntaa hajasijoittuneiden kotiympäristöjen näkökulmasta”, sanoo projektipäällikkö Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Pelastustoimelle ainoa realistinen tapa vastata muutokseen on lisätä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä sotesektorin ja muiden verkostotoimijoiden, kuten järjestöjen, kanssa.

Vanhukset riskiryhmä

LUT-yliopiston tutkijat tunnistivat datasta pelastustoimen kannalta merkittäviä riskiryhmiä.

Riskiryhmässä ovat erityisesti kotona asuvat vanhukset, jotka saattavat esimerkiksi kaatua tai kärsiä muistihäiriöistä. Tällaisten ihmisten kohdalla muutokset arjen toimivuuteen vaikuttavissa tekijöissä, kuten vuorokausirytmissä, saattavat olla merkkejä huonontuneesta turvallisuus- ja hyvinvointikehityksestä, joka ennakoi tulevaa onnettomuutta.

”Datan avulla syntyy kuva siitä, millaiset tapahtumat ovat johtaneet onnettomuuksiin kotona ja ketkä kuuluvat riskiryhmiin. Tieto on arvokasta tapaturmien ehkäisemiseksi sekä pelastusalan henkilöstön koulutusta varten”, kertoo tutkijaopettaja Jouni Koivuniemi LUT-yliopistosta.

Teknologia avuksi

Kotiin tuotavat älyratkaisut ja sairaalaympäristöt ovat kasvava teknologian ala. Kiinteistötekniikkayhtiö Caverion oli hankkeessa asiantuntijana teknologisten ratkaisuiden osalta.  Näihin ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi kaatumisvalvonta kuva-analyysin kautta tai oven lukituksen toiminta, josta saadaan esimerkiksi hälytys yöaikaan tapahtuvista kulkemisista.

”Ihmiset saavat tulevaisuudessa yhä enemmän kotiin tuotettavia palveluita ja hoito perustuu omaan kotiympäristöön. Tavoitteena on avustaa kotona asumista teknologisilla ratkaisuilla, jotka tukevat tiedon siirtymistä kodin ja sote-palvelutuottajan välillä”, sanoo Caverion Suomen markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Korkala.

KAT3-hankkeen toteuttivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos, LUT-yliopisto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Pelastusopisto. Sen päärahoittajana toimi Palosuojelurahasto. Hankkeen loppuraportti on luettavissa täältä.

Lähde: LUT-yliopisto
Kuva: Jani Sourander