Paloauto lähtee Niittykummun paloasemalta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto julkistaa määräyksensä hyvinvointialueilla korjata pelastustoimen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajat lain mukaiselle vähimmäistasolle ja nyt on vuorossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastuslaitos.
Alueella on esiintynyt toimintavalmiusaikojen puutteita jo pidempään, ja uudella korjausmääräyksellä pyritään varmistamaan, että hyvinvointialueen suunnitelmat ja toimenpiteet ovat riittäviä palvelujen saattamiseksi riittävälle tasolle. Kyseessä on siis aikaisemmin tehdyn korjausmääräyksen päivittäminen, joka on nyt kattavampi ja ulottuu pidemmälle ajalle. Määräys kohdistuu seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja siinä on välitavoitteita, joiden toteutumista aluehallintovirasto seuraa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimessa on huomattavia puutteita siinä, miten nopeasti ensimmäinen yksikkö ehtii onnettomuuspaikalle. Tiheimmin asutuilla ja rakennetuilla alueilla ensimmäisen yksikön pitäisi ehtiä tapahtumapaikalle kuudessa minuutissa vähintään puolessa tehtävistä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla on tällä hetkellä neljätoista yhden neliökilometrin kokoista aluetta, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiustavoitteet eivät toteudu. Ongelmallisimmat alueet ovat Espoon Otaniemessä ja Matinkylässä, Espoon keskuksessa sekä Lohjalla.
Yksittäisiä ongelma-alueita on myös Espoon Saunalahden ja Jupperin, Kirkkonummen Masalan sekä Kauniaisten alueella. Otaniemen alueen ongelmat on korjattava vuoden 2025 loppuun mennessä. Muiden alueiden osalta hyvinvointialue voi itse päättää korjaustoimenpiteiden järjestyksestä.
Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo, että Otaniemen asema aloittaa toimintansa tilapäistiloissa tämän vuoden loppuun mennessä.
Pahimmat puutteet Espooossa
Pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että Länsi-Uusimaa ja erityisesti Espoon seutu ovat tiheästi asuttua ja kehittyvää kaupunkiseutua, jossa esiintyy valtakunnallisesti eniten puutteita pelastustoimen toimintavalmiusajoissa.
”Asia tulee ilmi hyvinvointialueiden pelastustoimea koskevista asiantuntija-arvioistamme, ja olemme valvovana viranomaisena määränneet merkittäviä puutteita korjattavaksi myös muilla vastaavilla alueilla. Suurimmat puutteet sijaitsevat Otaniemessä, joten niiden korjaustoimenpiteet ovat ensisijaisia.
Aluehallintovirasto on käynyt hyvinvointialueen kanssa vuoropuhelua ja saanut selvityksiä tilanteesta. Aiemmin toteutettavaksi suunnitellut korjaustoimenpiteet ovat viivästyneet, eivätkä ne olisi korjanneet kaikkia ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikaan liittyviä huomattavia puutteita.
Uuden korjausmääräyksen antamiselle perusteena oli jatkuvien huomattavien puutteiden lisäksi alueen riskeissä tapahtuvat muutokset ja tarve sellaisille korjausmääräyksen välitavoitteille, joiden saavuttaminen on mahdollista.
”Uudessa korjausmääräyksessä on pitkä, vuosikymmenen aikajänne, jotta hyvinvointialueella on realistinen mahdollisuus saattaa mittava korjausvelka kuntoon. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hyvinvointialue ennakoi myös tulevaa palvelutarvetta eikä päästä huomattavia puutteita syntymään”, Lintunen kertoo.
Myös onnettomuuksien ehkäisy huomioon
Määräyksen mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee täydentää suunnitelmiaan ja huolehtia siitä, että velvoitteet toteutuvat myös siinä tapauksessa, että jokin suunniteltu toimenpide ei toteudu aikataulussa tai vaikuta suunnitellulla tavalla. Jos tavoitteita ei saavuteta, aluehallintovirasto voi uhkasakolla tehostaen velvoittaa hyvinvointialueen kirimään tavoitetason kiinni antamassaan määräajassa.
Aluehallintoviraston korjausmääräyksessä ei oteta kantaa siihen, millä toimenpiteillä hyvinvointialue saattaa toimintavalmiuden lain edellyttämälle tasolle. Hyvinvointialue päättää itse korjaustoimenpiteistä sekä niiden järjestyksestä ja aikataulusta. Hyvinvointialueen velvollisuutena on päättää korjaustoimenpiteistä niin, että valituksi tulee vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto.
Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki katsoo, että nykyisten toimintavalmiusvaatimusten mukaan annettavat määräykset ovat hieman ongelmallisia, koska toimintavalmiusohjetta ollaan parhaillaan uudistamassa.
”Joillakin alueilla toimintavalmiusvaatimukset voivat myös vähentyä, mutta uusiakin riskialueita voi syntyä.”
Pelastusjohtajat ovat arvostelleet sitä, että ainut keino vastata toimintavalmiuspuutteisiin on rakentaa uusia paloasemarakennuksia.
”Myös onnettomuuksien ehkäisy olisi syytä ottaa enemmän huomioon, ja toivottavasti tämä näkemys tulee esille enemmän uudessa ohjeessa”, Ihamäki toteaa.
Teksti: Esa Aalto ja STT Kuva: Kimmo Kaisto
