Altistumissuojilla on oma paikkansa sammutusauton kalustossa. Tatu Urpila (oik.), Markus Airikkala, Antti Aitta ja Jari Kankanen ovat tyytyväisiä työturvallisuuteen paranemiseen ja puhtaaseen paloasematilaan.
Leppävaaran VPK:n paloasema on nyt myös puhdas paloasema. 30 vuotta sitten valmistuneeseen rakennukseen kunnostettiin vanhasta käytävästä likaisten tavaroiden huoltopaikka, jonka varrelta löytyvät pesu- ja puhdistuspaikat niin varusteille kuin palokuntalaisille.
Työturvallisuuteen palokunnassa herättiin nelisen vuotta sitten. Eräällä sammutuskeikalla tuli oli saartaa sammuttajat. Se herätti kiinnittämään laajemminkin huomiota työturvallisuuteen.
”Palokuntaan perustettiin työturvallisuustoimikunta. Erityisesti kiinnitimme huomiota altistumiseen. Halusimme vähentää sitä. Miten voisimme ennaltaehkäistä pitkäaikaista altistumista? Lehdestäkin luimme siitä juttuja ja asia kiinnosti”, palokunnan koulutuspäällikkö Tatu Urpila kertoo.
Kun altistumisen kannalta riskikohteet ovat keikkapaikalla ja asemalla tapahtuva toiminta, niihin alettiin Leppävaaran VPK:ssa miettiä ratkaisukeinoja.
”Keikkapaikoilla aloimme laittaa tehtävässä likaantuneita varusteita jätesäkkeihin”, Tatu Urpila kertoo.
Kaikki täysillä mukana
Aikaa myöten huomattiin, että jätesäkkejä kuluu paljon, ne rikkoutuvat helposti ja alkavat vuotaa.
”Meillä ei kuitenkaan haissut enää tulipalolle. Eikä kukaan enää niistänyt mustaa räkää ja kaikilla oli parempi olo.”
Hommaa kehitettiin keikkapaikalla niin, että likaisia varusteita varten hankittiin kestosäkit. Ilmatiiviit säkit eivät olleet enää kertakäyttöisiä.
”Homma eteni myös niin, että konemiehet alkoivat tehdä tilannepaikalla varusteille huoltopaikan.”
Näin voitiin alkaa vähentää altistumista.
”Toki toiminta aluksi herätti vastustustakin, mutta nyt kaikki ovat täysillä mukana. Nekin, jotka ennen vastustivat toimintaa, huomauttavat nyt, jos hommia ei hoideta oikein.”
”Tätä ei tuputeta. Toimintaa varten on olemassa selkeät ohjeet. Näin on kaikki edellytykset tehdä asiat hyvin.”
Tila on pieni, mutta ajatus toimiva
Kun keikkapaikalla asiat oli saatu kuntoon, piti sama tehdä myös asemalla.
”Aikaisemmin likaiset varusteet kannettiin asemalle mistä sattuu. Aloimme miettiä, miten asiat voisi hoitaa toisin”, Tatu Urpila kertoo.
Likaisia varusteita ei enää tuoda suoraan halliin, vaan nyt säkitetyt varusteet tuodaan ulkokautta suoraan huoltotilaan, jossa ne pestään ja huolletaan.
”Paloaseman vanha käytävä kunnostettiin talkoilla likaisten varusteiden käsittelypaikaksi. Pintoja maalattiin helppohoitoisemmiksi ja lattiasta otettiin matot pois. Näin tilaa on helpompi pitää puhtaana.”
”Tila on pieni, mutta ajatus on toimiva. Montaa henkeä ei mahdu varusteita puhdistamaan, mutta sekin osaltaan vähentää altistumista, kun likaisten varusteiden kimpussa ei ole montaa kaveria touhuamassa.”
”Toki lisäkin tila olisi tervetullut, mutta nyt mennään näin lähes 30 vuotta vanhalla asemalla.”
Hakusessa uudet pesukoneet
Ulkoa tuotavat varusteet käyvät puhdistuksessa. Likaisimpia voi suihkuttaa ennen pesukoneeseen laittoa. Paineilmalaitteita voi myös puhdistaa nyt omassa tilassa. Ja samasta tilasta likaiset sammuttajatkin pääsevät suoraan oven takana olevaan suihku- ja saunatilaan.
Puhtaan paloaseman toimintaidea on selvitetty ohjeilla selkeästi, joita löytyy runsaasti seinistä ja ovista. Myös sammutusautossa on kirjalliset ohjeet esimiehelle, joka antaa käskyt toimia oikein.
”Meillä on seuraavana tavoitteena uusia pesukoneita. Tarvitsisimme modernimpia pesukoneita. Toki vanhatkin koneet toimivat hyvin ja jos ne saadaan mahtumaan uusien rinnalle, ne säilytetään. Näin saisimme lisää pesukapasiteettia.”
Tatu Urpila kehittäisi lisääkin puhdas paloasema -ideaa.
”On olemassa sellaisia pesukoneita, joita voidaan täyttää likaiselta puolelta ja ottaa puhtaalta puolelta pestyt koneesta. Sellainen systeemi houkuttelisi rakentaa asemalle. Vanhalle asemalle sellaista ei ehkä kannata tehdä, kun ei tässä olla loputtomiin.”
Ei haise enää
Jari Kankanen, Antti Aitta ja Markus Airikkala ovat tyytyväisiä palokuntansa puhtaaseen paloasemaan.
”Ei haise enää niin paljon savulle, Antti Aitta sanoo.
”Aikaisemmin haju leijui asemalla pitkään, kun auto haisi ja hallissa haisi”, Markus Airikkala toteaa.
Jari Kankanen on tyytyväinen, että hajut jäävät keikkapaikalle eivätkä tule enää asemalle.
”Pienellä panostuksella tämä on saatu. Omia toimintatapoja on muutettu ja vähän kalustoa hankittu”, he sanovat.
Muutosvastarintaakaan ei ole ollut.
”Yksikön johtajat ovat olleet vahvasti mukana ja ymmärtäneet tämän tärkeyden. Siksi ei ole ollut vastaansanomistakaan.”
”Sitoutuminen on alusta alkaen ollut hyvää”, Markus Airikkala sanoo.
”Ja pienin askelin tätä on kehitetty”, Antti Aitta toteaa.
Teksti ja kuvat: Esa Aalto
