Sopimuspalokuntien toiminta luvataan turvata nykyisen hallituksenkin ohjelmassa. Kauklahdessa toimii vireä VPK.
Eduskunnan oikeusasiamies siirsi toimivaltaisen viranomaisen eli sisäministeriön ratkaistavaksi, toimiko Pelastusopisto lainvastaisesti jättäessään järjestämättä tänä vuonna sopimuspalopäällikkökurssin.
Ratkaisussa tarkastellaan sekä menettelyn lainmukaisuutta että tarkoituksenmukaisuutta. Lainmukaisuuden osalta todetaan, että Pelastusopistosta annetussa laissa tai muussakaan lainsäädännössä ei aseteta Pelastusopistolle velvollisuutta sopimuspalokunnan päällikkökurssin tai muunkaan tietyn sopimuspalokunnan henkilöstölle suunnatun kurssin järjestämiseen. Sääntelyä ei ole myöskään siitä, kuinka usein sopimuspalokunnan opetussuunnitelman mukaisia koulutuksia tulee järjestää.
Sisäministeriö katsoo, että Pelastusopisto on huolehtinut sille Pelastusopistosta annetussa laissa säädetystä sopimuspalokunnan henkilöstön opetussuunnitelman valmistelu-, ylläpito- ja kehittämistehtävästä asianmukaisesti. Pelastusopisto ei ole siten menetellyt Pelastusopistosta annetun lain tai muunkaan lainsäädännön vastaisesti jättäessään sopimuspalokunnan päällikkökurssin järjestämättä vuonna 2025.
Tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltaessa Pelastusopisto toteuttaa koulutustehtäväänsä toiminnalle asetettavat tulostavoitteet ja myönnetyt määrärahat huomioiden. Pelastusopiston määrärahoja lähivuosille on lisätty, mutta samaan aikaan toteutettavien tuottavuusohjelmatoimien johdosta Pelastusopisto on joutunut tekemään valintoja, miten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä on suunnattu. Käytettävissä olevien määrärahojen, resurssien ja voimavarojen suuntaaminen on ensisijaisesti tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Sisäministeriön näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa on tehtävä sopeutustoimia ja karsittava koulutustarjontaa, on perusteltua ja tarkoituksenmukaista painottaa ammatillista perusosaamista tuottavaa koulutusta. Pelastusopiston tulossopimukseen 2025–2029 on kirjattu, että Pelastusopisto järjestää riittävästi sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään kuuluvia vastaavan kouluttajan koulutuksia vuosina 2025–2029. Kirjauksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta ”Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan”.
Sisäministeriö katsoo, että Pelastusopiston ratkaisu säästötoimien kohdentumisesta muun muassa sopimuspalokunnan päällikkökurssiin on ollut vallitsevassa tilanteessa hyväksyttävä ja tarkoituksenmukainen toimenpide.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoo, että oikeusasiamieslain mukaan on mahdollista siirtää kantelun käsittely toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta.
”Koska Pelastusopisto on sisäministeriön alainen, se on myös toimivaltainen tutkimaan kyseisen kantelun oikeusasiamiehen siirrettyä sen ministeriölle. Ehkä asian laatuun liittyvänä ajatuksena on, että ministeriö on myös vastuussa Pelastusopiston riittävästä resurssoinnista”, Mäenpää toteaa.
Esittelijäneuvos Mikko Eteläpää tutki eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun. Asian luonteen ja laadun perusteella oli lain mukaan perusteltua siirtää ratkaisu vastuuviranomaisen eli sisäministeriön ratkaistavaksi.
”Laissa ei määrätä, että koulutusta pitää järjestää vuosittain ja kyse on harkintavaltaan liittyvästä asiasta. Sisäministeriö vastaa Pelastusopiston tulosohjauksesta, ja oli luontevampaa siirtää asia sinne ratkaistavaksi.”
Eteläpää huomauttaa, että oikeusasiamies ei voi määrätä viranomaisia tekemään tiettyjä asioita eikä myöskään jakaa rahoja.
Hän kertoo, että oikeusasiamies siirtää vastaavalla tavalla vuosittain kymmeniä kanteluja ministeriön ratkaistavaksi. Esimerkiksi poliisin toimintaan liittyvät kantelut ovat työnjohdollista toimintaa. Eteläpää tähdentää, että oikeusasiamies on nimenomaan laillisuusvalvoja.
Toivottavasti jää väliaikaiseksi
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toivoo, että Pelastusopistossa pystytään pian jatkamaan sopimuspalopäällikkökoulutusta.
Ylijohtaja ymmärtää opiston säästövaateet. Pienessä virastossa liikkumavara säästöjen etsimisessä on kapea ja jokainen kivi on käännettävä.
Vaikka kysymys on tärkeästä asiasta, ei hänen mielestään sitä pidä kuitenkaan dramatisoida. Koulutuksessa on muutoinkin taukoja.
Hänen mielestään koulutuksen järjestämistä olisi järkevää optimoida siten, että tarve täytetään, mutta resurssit koulutuksen järjestämisessä käytetään järkevästi.
Hän sanoo, että oikeusvaltiossa on oikeus tehdä laillisuusvalvojalle kanteluja, mutta toisaalta voi myös kysyä, onko asiassa oltu yhteydessä opistoon, kun mukana on myös Pelastusopiston neuvottelukuntaan kuuluvia tahoja ja henkilöitä.
”Tälläkin tavalla voidaan toki toiminnan laillisuus tarkistaa, mutta vastauksen olisi saanut myös sisäministeriön lainsäädäntöasiantuntijoilta, josta apua olisi varmasti saanut”, ylijohtaja toteaa.
Tarkoitus jatkaa ensi vuonna
Pelastusopiston hallintojohtaja Kaarina Halonen sanoo, että sopimuspalopäällikkökurssien järjestämättä jättäminen on jäämässä yhden vuoden pituiseksi.
”Kurssi on tarkoitus järjestää jälleen ensi vuonna, kun olemme arvioineet kokonaistaloudellista ja tuotannollista tilannetta uudelleen sekä alan tarvetta koulutukselle. Kurssit kehitetään taloudellisiksi toteuttaa sekä paremmin vastaamaan tarvetta.”
Pelastusopiston piti säästöpaineissaan jättää kurssi järjestämättä, koska opettajien työpanosta oli kohdennettava muihin tehtäviin.
”Näin olemme voineet välttää tuntipalkkaisten opettajien palkkaamista, ja olemme säästäneet henkilöstökustannuksissa, mutta aivan tarkkaa summaa on vaikea arvioida tässä tilanteessa”, Halonen sanoo.
Järeä toimenpide
Pelastusopiston asiassa antamassa lausunnossa todetaan, että kantelu oli järeä toimenpide huomioiden asian laatu. Siinä pahoiteltiin myös sitä, ettei ollut keskusteltu etukäteen.
Erityisen huolestuttavaa Pelastusopiston näkemyksen mukaan on se, että kantelijoina olevien henkilöiden taustayhteisöt ovat edustettuina Pelastusopiston neuvottelukunnassa, joka toimii apuna toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä opiston toimintaympäristön muutosten seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.
Kantelun teki kahdeksan pelastustoimitaustaista henkilöä. Ensimmäinen allekirjoittaja ja asiamies toiminnanjohtaja Ari Maskonen Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ei ollut yllättynyt asian ratkaisusta. Hänen mielestään voi kuitenkin kysyä, onko sisäministeriö jäävi antamaan ratkaisua, jonka alainen oppilaitos on Pelastusopisto.
Hän ei myöskään hyväksy lausunnossa esiin nostettua kritiikkiä siitä, ettei asiaa olisi yritetty nostaa esille neuvottelukunnassa. Hänen mukaansa neuvottelukunnalla ei ole tällaisessa asiassa vaikutusta eikä se ole tässä virallinen osapuoli.
”Toivottavasti tämä herättää alalla keskustelun siitä, miten sopimuspalokuntatoimintaan liittyvää koulutusta olisi syytä kehittää tulevaisuudessa.”
Kantelu tehtiin alkuvuonna, ja siitä kerrottiin tässä jutussa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto
