Spessut juhlatuulella Tampereen Raatihuoneella.
Illon VPK:ssa viisi vuotta sitten aloitettu erityisryhmän palokuntatoiminta on kuluvan vuoden aikana saanut poikkeuksellista näkyvyyttä. Varsinainen läpimurto oli vuoden alussa nähty tv-sarja, jossa Special Rescue Asema 63:n spessut tulivat koko kansan tutuiksi.
Toimintaa varten perustettiin myös parivuotinen Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus -hanke, jonka päätöstilaisuutta vietettiin viime viikolla Tampereen Raatihuoneella. Samalla muistettiin ansioituneita ja muun muassa koko spessuryhmää ansiomerkillä 200 harjoitustunnin täyttymisen merkiksi.
artikkeli jatkuu
Toiminta onkin laajentunut Sastamalan Illosta paitsi muualle Pirkanmaalle, nyt myös muualle Suomeen. Esimerkiksi Vakka-Suomen opiston ja Kalannin VPK:n yhteistyössä toimintaa on aloitettu. Valkeakosken opiston jouduttua säästösyistä vetäytymään toiminnasta otti Aitoon koulutuskeskus toiminnan hoitaakseen yhdessä Aitoon VPK:n kanssa. Lisäksi kiinnostusta oman spessutoiminnan aloittamisesta on Tampereella ja Kuopiossa. Vuoden sopimuspalokunnan Leppävaaran VPK:n edustajat ovat tulossa tutustumaan Illon VPK:n spessutoimintaan.
Myös kansainvälisesti on kiinnostuttu Illossa aloitetusta spessutoiminnasta. Paloalan kansainvälisessä lehdessä julkaistun jutun jälkeen kiinnostusta on tullut eri puolilta ja Saksasta käytiin opintomatkalla Illossa.
Idean isä Markku Salminen sanookin, että toiminnan on tarkoitus jatkua yhteistyössä kansalaisopistojen ja palokuntien kanssa. Toiminta on mukana opistojen opetussuunnitelmissa.
Kotipesä haussa
Kun Pirkanmaan maakunnallinen hanke nyt loppuu, on toiminnalle etsitty edellytyksiä jatkaa valtakunnallisena toimintana. Markku Salminen kertoo, että toiminnan hallinnon pyörittäjäksi on kysytty kiinnostusta alan järjestöiltä. Toistaiseksi vastauksia ei ole kuulunut.
”Olemme perustaneet oman yhdistyksen, jonka avulla pyrimme ensiapuna viemään asiaa eteenpäin ja pyrimme turvaamaan toiminnan yhtenäisyyden”, Salminen kertoo.
”Tavoitteena on saada valtakunnallinen hanke käyntiin heti vuoden alussa ja siksi tarvittaisiin sellainen hankekumppani, josta toivoisimme hallinnon ylläpitäjää erityisesti rahoituskanavien hakemista varten.”
”Palosuojelurahasto voisi olla yksi rahoituskanava, mutta siinä voi esteenä olla se, että muiden hankkeiden joukossa tämä voisi viedä joltakin muulta hankkeelta rahoitusta. Siksi tässä voisi miettiä myös alan kannalta epätyypillisempiä rahoituskanavia. Esimerkiksi mahdollisuudet EU-rahoitukseen voisi selvittää.”
Hän sanoo myös, että rahoitusta yritetään saada muun muassa Euroopan sosiaalirahaston kautta.
”Nyt olisi otollinen hetki saada toiminta jatkumaan, sillä muutoin asia helposti hautautuu.”
Suunnitelmissa on yrittää saada pelastuslaitokset sitoutumaan toimintaan kumppanuusverkoston kautta.
”Tässä ei pyydetä suuria taloudellisia satsauksia, vaan hyväksyntää sille, että on lupa käyttää laitteita ja varusteita.”
”Toivoisimme, että tämä otettaisiin samalla tavalla osaksi palokuntatoimintaa kuin esimerkiksi palokuntanuorisotyö, palokuntanaistyö tai veteraanityö. Valitettavasti monimuotoisuus jää liikaa juhlapuheisiin eikä siirry niinkään käytäntöön”, Markku Salminen sanoo.
Toiminnan tulevaisuudesta on käyty keskusteluja sekä Suomen Palopäällystöliiton että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa.
Arvostettavaa toimintaa
Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen pitää toimintaa tärkeänä ja arvostettavana. Illon toiminta on ollut esikuvana paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti.
”Vapaaehtoispalokuntatoiminta kuuluukin kaikille ja siinä oppii myös tärkeitä kansalaistaitoja.”
Hän kuitenkin toteaa, että liiton säännöt eivät mahdollista koordinoijan tai hallinnon hoitajan roolia. Siksi hän näkisikin mielellään, että SPEK voisi olla toiminnan kotipesä.
Uusi asia vaatii yhteisiä keskusteluja
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö näkee palokuntajohtaja Petri Jaatisen mukaan Special Rescue -toiminnan osana laajempana palokuntien toiminnan laajentamista varsinaisen jäsenkunnan ulkopuolisiin henkilöihin. Näihin uusiin toimintamuotoihin voisi kuulua eritysryhmien lisäksi myös esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminta ja palokuntaan kuulumattomien nuorten päiväleiritoiminta.
Hän sanoo, että vie asian keskusteltavaksi järjestön palokuntatoimikuntaan.
Jaatinen korostaa Special Rescue toiminnan olevan sosiaalityötä parhaimmillaan.
”Sosiaalipuolen tulisikin huolehtia toiminnan edellytyksistä. SPEKin rahoitusinstrumenteista voisi jo nykyisellään toimintaan hyödyntää vapaan sivistystyön rahoitusta.”
Hän kuitenkin huomauttaa, että ajatus palokuntien toimintojen laajentamisesta on varsin uusi.
”Asian edistämiseksi tarvitaan laajapohjaista keskustelua ja vahvaa tahtotilaa palokunnilta ja koko pelastusalalta, jopa strategisella tasolla.”
Entä voisiko tällaista toimintaa tarkastella samalla tavalla kuin esimerkiksi palokuntanuorisotoimintaa?
”Palokuntanuorisotoiminnassa on toki samankaltaisia elementtejä, kuten muun muassa nuorten sosiaalistaminen yhteiskunnan jäseniksi, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja turvallisuusmyönteisten ja -taitoisten henkilöiden lisääminen. Palokuntatoiminnan kannalta palokuntanuorisotoiminnan keskeisin tuotos on kuitenkin uusien palokuntalaisten kasvattaminen”, Petri Jaatinen sanoo.
Special Rescue toiminnan alkuajoista kerrottiin täällä.
Special Rescue-toiminta sai tänä vuonna pelastusalan viestintätekopalkinnon.
Toiminta sai tänä vuonna myös Opetusalan turvallisuuspalkinnon.
Special Rescue Asema 63 on katsottavissa Yle Areenasta.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
