Kai Saarinen on Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö. Hänet palkitsivat Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen (vas.), Veho Oy:n myyntipäällikkö Mikko Nurmi, Palopäällystöliiton vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Ilkka Horelli ja liiton puheenjohtaja Jari Sainio.
Vastuun jakaminen helpottaa sopimuspalokunnan toimintaa suuresti. Tätä mieltä on tuore Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö Kai Saarinen Pyhärannan VPK:sta.
Pyhärannan VPK teki noin viisi vuotta sitten organisaatiokaavion, jossa palokunnassa toimiville jaettiin eri vastuualueet ja annettiin jokaiselle oma rooli palokunnan pyörittämisessä.
”On hallituksen puheenjohtajat, sihteerit, osastonvetäjät ja niin edelleen. Tehtiin selvät pelisäännöt ja työt jokaiselle.”
”Se on osoittautunut äärimmäisen hyväksi palokunnan kehitykselle. Siinä ei tuhlata resursseja, ja kaikki jaksavat. Ei tehdä päällekkäistä työtä, ei tule nokittelua. Se olisi hyvä ohjenuora muillekin palokunnille”, Saarinen painottaa.
Hän on toiminut Pyhärannan VPK:n päällikkönä jo 22 vuoden ajan.
Saarisen mukaan ratkaiseva tekijä Pyhärannan VPK:n kehityksessä on ollut se, että siitä on tehty järjestäytynyt organisaatio. Tällaisessa toimintaympäristössä myös työyhteisön henkilösuhteet säilyvät hyvinä.
Vuodesta 1997 Pyhärannan VPK:n vastuulla on ollut myös alueen ensivaste.
”Homma lähti siitä, kun tapahtui jokin liikenneonnettomuus, ja minua rupesi kauhistuttamaan tilanne, että kun meidät hälytettiin auttamaan onnettomuuden uhria, meillä ei ollut yhtään enempää kokemusta, taitoa, tietoa tai välineistöä kuin muilla kansalaisilla.”
Niin Saarinen lähti kehittämään ensivastetoimintaa yhdessä pelastuslaitoksen sairaankuljettajien ja esimiesten kanssa.
VPK sijaitsee kahden maakunnan rajalla, ja sen pitkään historiaan kuuluu myös toimiminen kahden pelastuslaitoksen välillä.
”Meitä on riepoteltu tässä vähän molemmissa pelastuslaitoksissa ja hätäkeskuksissa. Se on aiheuttanut hirveästi työtä ja monennäköistä ongelmaa, että ollaan tässä rajalla. Kaikki on aina kääntynyt lopulta voitoksi.”
Hän haluaa kiittää Varsinais-Suomen pelastuslaitosta siitä, että se on aina panostanut alueen VPK:ihin. Hän näkee nykymuotoisen pelastuslaitosjärjestelmän hyvänä rahoituksen kannalta.
”Pelastuslaitosjärjestelmä nykymuodossaan mahdollistaa ainakin meillä kehittymisen todella hyvin, ja siitä voi kiittää pelastuslaitosta. Jos oltaisiin kunta-ajassa, ei kuntarahoituksella olisi mitään mahdollisuutta pyörittää toimintaa.”
Saarisen innosti alun perin VPK-toimintaan hänen isänsä, joka oli kylän VPK:n sammutuspäällikkö.
”Isä toimi kyläosaston sammutuskärryn hoitajana. Näin pikkupoikana, kun he testasivat kärryä kunnan silloisen palopäällikön Vaito Valpion kanssa. Pikkupoikana oli kohokohtia, kun niitä näki. Siitä se kipinä lähti.”
Saariselle VPK-työn suola on ennalta-arvaamattomuus ja yllätyksellisyys.
”Se on aina kiehtova ja hieno asia. Täytyy reagoida tilanteisiin. Nopea toiminta kehittää itseäänkin, osaa varautua ja ratkaista ongelmia nopeasti. Se auttaa myös siviilielämää.”
Saarinen haluaa korostaa, että kunnia VPK:n toiminnasta kuuluu niin koko palokunnan jäsenille kuin perheellekin.
Palkinto oli ensimmäinen laatuaan ja sen myönsi Palopäällystöliitto.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Esa Aalto
