Yleisimmin vaaratiedote annetaan tulipalossa syntyvästä savusta tai vaarallisista aineista.
Viranomaiset voivat antaa vaaratiedotteen, kun käsillä oleva tilanne aiheuttaa pitkäkestoista ja vakavaa vaaraa alueen ihmisille. Viranomaisen laatima vaaratiedote kulkee Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen kautta tiedotusvälineisiin ja muuhun jakeluun. Vaaratiedote perustuu lakiin ja se tulee julkaista tiedotusvälineissä viivytyksettä.
Pelastustoimi käyttää tarkoitettua vaaratiedotetta eniten, mutta sekään ei ruuhkaksi asti. Viime vuonna annettiin vaaratiedote kaikkiaan 15 tapauksesta, mutta viime heinäkuun (2024) alussa se annettiin viikon aikana kolme kertaa. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilainen arvioi, että vaaratiedotteen antamisen kynnys on melko korkealla ja näin on tarkoituskin, ettei tiedote kärsi inflaatiota.
Harvinainen vaaratiedote
Vaaratiedotteen antaminen on harvinaista, eikä sen laatiminen tule toisille eteen kertaakaan uran aikana. Yleisimmin vaaratiedote annetaan tulipalojen savujen, varallisten aineiden onnettomuuksien, juomaveteen liittyvien ongelmien tai teleliikennehäiriöiden takia. Myös karhujen liikkeistä annetut vaaratiedotteet ovat tulleet yleisölle tutuiksi. Vaaratiedoteopas, antaa hyviä vinkkejä tiedotteen laatimiseksi oikein ja lain edellyttämällä tavalla.
Tietylle lomakkeelle
Vaaratiedote tulee laatia asiaa varten laaditulle lomakkeelle, joka toimitetaan Hätäkeskuslaitoksen johtokeskukseen tai vaihtoehtoisesti oman alueen hätäkeskukseen, joka toimittaa sen edelleen johtokeskukseen.
Täytetty vaaratiedotelomake toimitetaan johtokeskukseen sähköpostilla ja varmistetaan soitolla, että se on tullut perille.
”Toisinaan vaaratiedotteet tulevat vanhentuneilla lomakkeilla, mikä saattaa aiheuttaa lisää tarkastustyötä”, Matilainen sanoo.
Virallisen ja ajantasaisen lomakkeen voi pyytää Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksesta.
Lyhyesti ja napakasti
Vaaratiedotteessa tulee olla lyhyt ja napakka teksti. Mallia voi ottaa Vaaratiedoteoppaan valmiista tiedoteteksteistä.
”Niitä pystyy hyödyntämään lähes sellaisenaan, vain yksityiskohtia, kuten paikannimiä ja tuulensuuntia muokkaamalla. Mallit ovat suomeksi ja ruotsiksi”, johtokeskuspäivystäjä Stefan Thessman sanoo.
Yleistä onkin, että vaaratiedotteet tulevat johtokeskukseen vain suomen kielellä kirjoitettuna.
”Isoin viive tiedotteen julkaisussa liittyykin siihen, että ryhdymme täällä auttamaan käännöstyössä”, Thessman sanoo.
Vaaratiedote myöhässä
Hätäkeskuksen johtokeskus saa monesti palautetta tiedotteen julkaisemiseen liittyvästä viiveestä, joka toisinaan on vain kirjaamistekninen asia. Vaaratiedotelomakkeessa on kellonajalle erillinen sarake, johon aika tulee kirjata. Tämän jälkeen kellonaikaa ei tule enää kirjata varsinaiseen ”vaaratiedote”-tekstiruutuun.
”Toisinaan vaaratiedoteruutuun kuitenkin kirjataan tiedotteen laatimisaika, jolloin ihmiset lukevat sen tiedotteesta ja antavat palautetta, kun huomaavat ajan kuluneen. Me täällä emme saa muokata ruutuun kirjoitettua tekstiä, vaan se on julkaistava sellaisenaan”, Thessman sanoo.
Protokollaan kuuluu, että johtokeskuspäivystäjät tarkistavat vaaratiedotteet ja auttavat, että se saadaan julkaistua lain edellyttämällä tavalla. Siksi sen käsittelyyn kuluu johtokeskuksessa aina oma aikansa.
”Kun tiedote lähtee täältä asianmukaisena Erican (tietojärjestelmä) kautta Ylelle, julkaisussa ei enää viivettä juurikaan ole”, Thessman sanoo.
Useisiin kanaviin
Vaaratiedote voidaan jakaa joko yhdelle tai useammalle Suomen 21 radioalueesta, jolloin tiedote annetaan kaikilla suomalaisilla radiokanavilla kesken ohjelman kerrottuna sekä kaikilla suomalaisilla tv-kanavilla meneillään olevan lähetyksen päällä juoksevana viestinauhana.
Samalla vaaratiedote jaetaan 112 Suomi -sovellukseen, 112.fi-verkkosivulle sekä Hätäkeskuslaitoksen sosiaalisiin medioihin, Facebookiin ja X:ään.
Kun vaara on ohi, viranomaisen tulee antaa siitä uusi tiedote, jolloin Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus käy läpi vastaavan protokollan kuin vaaratiedotetta annettaessaankin.
Kohdennetumpaa viestintää
Johtokeskuksessa toivotaan, että vaaratiedote voitaisiin jakaa kohdennetummin onnettomuuteen liittyvällä alueella esimerkiksi tekstiviestinä siellä oleviin kännyköihin. Myös hallitusohjelmassa on maininta, että vaaratiedotejärjestelmä tullaan uudistamaan.
”Lähtölaukausta asian suhteen ei ole vielä kajahtanut ja toimimme siis Suomessa edelleen kivikautisella mallilla”, Matilainen sanoo.
112Suomi-sovelluksen viranomaistiedote
Viranomaistiedote on Hätäkeskuslaitoksen 112Suomi-sovellukseen rakennettu viranomaistoimintaa tukeva ominaisuus. Se ei korvaa vaaratiedotetta, vaan on tapa tiedottaa pienemmistä tapauksista, joissa vaaratiedote ei ole tarpeen. Sitä on käytetty esimerkiksi kadonneista henkilöistä tiedottamiseen.
Viranomaistiedote jaetaan 112Suomi-sovelluksen avulla niihin puhelimiin, jotka ovat tiedottamishetkellä määritellyllä alueella. Alue, jolle viesti halutaan lähettää, määritellään piirtämällä se kartalle. Samankaltainen tapa määritellä alue haluttaisiin vaaratiedottamiseenkin.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos