Palopäällystö ei haikaile maakuntien perään, vaan haluaa kehittää pelastustointa nykyisten 22 alueen pohjalta.
Pelastustoimen uudistaminen nytkähti eteenpäin, kun sisäministeriö julkaisi keskiviikkona lakiluonnoksen, johon pelastuslaitosten määräksi on kirjattu viisi. Näin koko kevään esillä ollut linjaus varmistui.
Hallitus linjasi pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen.
Sisäministeriön mukaan pelastustoimen järjestämisestä Suomessa vastaavat siis jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä.
Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan suurin syy muutokseen on, että pelastustoimi haluaa olla mukana ensihoidossa, sillä tehtävistä 80 prosenttia on ensihoitotehtäviä.
”Jotta se olisi juridisesti mahdollista, meidän täytyy toimia saman juridisen oikeushenkilön palveluksessa. Tästä seuraa, että pelastustoimi on organisoitava samalla tavalla kuin ensihoito.”
Koskisen mukaan suurin muutos nykyiseen lakiin verrattuna on se, että jatkossa pelastuslaitokset eivät enää ole kuntien ylläpitämiä, vaan ne siirtyvät maakuntaorganisaatioon. Toiseksi viiteen maakuntaan tulee palvelulaitos, joka tuottaa palvelut kaikille yhteistyöalueen maakunnille.
Valtiovarainministeriö rakentaa maakunnan
Linjauksen mukaan yhteistyöalueen maakunnat tekevät järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen neljän vuoden sopimuskausittain.
Näin esimerkiksi Pohjois-Savon maakunta sopisi palvelujen järjestämisestä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa.
”Kun laitos tuottaa palvelut, on luonnollista, että tehdään sopimus, jossa arvioidaan alueen riskit, millaisia palveluja ja asemia sinne tarvitaan, miten siellä toimitaan ja mitä maakunta maksaa palvelusta”, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan jokainen maakunta saa valtiolta tietyn summan palvelujen tuottamiseen.
”Rahan liikkumisesta täytyy sopia tuottavan maakunnan ja muiden maakuntien välillä. Se muistuttaa vähän järjestelmää, jossa isäntämaakunta järjestää palvelut ja jokainen kunta maksaa siitä oman osuutensa.”
Toistaiseksi linjauksessa ollaan vielä kaukana käytännön järjestelyistä, kuten pelastusjohtajien määrästä.
Koskisen mukaan maakunnan synnyttäminen on valtiovarainministeriön tehtävä. Ministeriö ryhtyy ensi vuonna rakentamaan hallinnollista kehikkoa, johon pelastustoimi myöhemmin istutetaan.
”Nyt on vasta säädetty, että tehtävät siirtyvät maakunnalle. Nyt täytyy ruveta rakentamaan maakuntaa. Mikä on se virasto, miten se toimii?”
Koskisen mukaan positiivista on, että vakanssit täytetään olemassa olevasta henkilökunnasta.
”Väki siirtyy vanhoina työntekijöinä maakunnan palvelukseen, eikä varmaan ole paineita ikäviin henkilöstöjärjestelyihin. Ei ole sellaista vähentämistarvetta, että joku joutuisi miettimään töiden loppumista.”
Uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
