Ari-Matti Vuorenoja esittelee sotilaskäyttöön tarkoitettua paaria, joka on lastattu miinan kestävälle alustalle panssaroituun ajoneuvoon.
Pensi Rescue toimittaa paarijärjestelmiä siviiliambulansseihin, Frestems vastaavia tuotteita panssaroituihin sotilasambulansseihin. Kun Frestems alkoi suunnitella ja valmistaa molempien yritysten tuotteet, niistä tehtiin ristiin toimivia.
Ukrainan sota ja pandemia-aika puhuttelivat sastamalalaisia perheyrityksiä. Ne päätyivät tekemään siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitetuista paareista ja niiden lastausjärjestelmistä yhteensopivia.
”Ukraina on opettanut, että viranomaisten kaluston on oltava yhteensopivaa. Ongelmia tulee, jos näin ei ole”, Frestemsin toimitusjohtaja Ari-Matti Vuorenoja sanoo.
Yhteensopivaa kuljetuskalustoa
Sotilaspuolelle erikoistuneen Frestemsin asiakkaita ovat Euroopan suurimmat sotilastoimijat. Yritys valmistaa panssaroituihin ajoneuvoihin miinankestäviä paarialustoja ja lastausjärjestelmiä, siviilipuolen paarialustoja sekä uusina tuotteina ProMIL Wheels -paareja ja hiilikuidusta valmistettuja Pensi Carbon -monitoimipaareja.
Uudet pääasiassa ambulanssikäyttöön kehitetyt Pensi Carbon -monitoimipaarit voidaan lastata miinankestävään panssariajoneuvoon ja toisaalta panssariajoneuvoon kehitellyt ProMIL Wheels -paarit sopivat siviiliambulanssiin.
”Tällainen tarve on nähty Ukrainan sodassa, kun loukkaantuneita evakuoidaan panssariajoneuvolla kuumalta alueelta pois edelleen siirrettäväksi tavallisella ambulanssilla eteenpäin”, Pensi Rescuen toimitusjohtaja Niko Vuorenoja sanoo.
Pensi ja Frestems
1990-luvulla veljekset Eero ja Timo Vuorenoja omistivat Pensi Rescuen. Yritys alkoi saada pyyntöjä Puolustusvoimien käyttöön soveltuvista potilaankuljetusratkaisuista. Veljekset päättivät eriyttää siviili- ja sotilaspuolen. Eero osti Pensi Rescuen veljeltään, joka perusti sotilaspuolelle suuntautuneen Frestemsin.
Nykyään yritykset sijaitsevat Sastamalassa 100 metrin päässä toisistaan. Pensiä johtavat Eeron lapset Niko ja Niilo ja Frestemsiä Timon lapset Ari-Matti ja Anna-Kaisa.
Teksti ja Kuva Marko Partanen
