Turun AMK:n ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Koulutusambulanssi-pilotista saatiin hyviä kokemuksia ja luotiin ensihoitajille uusi urapolku.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Turun AMK:n Koulutusambulanssi-pilotissa (1.8.2022–31.12.2023) luotiin uusi harjoittelumalli, missä normaalisti hälytysvalmiudessa oleva hoitotason ambulanssi miehitettiin opetusensihoitajalla, työsuhteessa harjoittelujakson tehneellä loppuvaiheen ensihoitajaopiskelijalla sekä alkuvaiheen ensihoitajaopiskelijalla. Pilotti onnistui hyvin, joskin kehitettävääkin löytyi.
Lähtökohdat pilottiin olivat hyvät; organisaatioiden yhteistyö oli tiivistä, palautteiden perusteella opiskelijaohjaus toimi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella hyvin, ja pelastuslaitos oli tyytyväinen ensihoitajaopiskelijoiden osaamistasoon. Koulutusambulanssi-pilotissa toimintaa kehitettiin edelleen mm. tukemalla valmistuvan ensihoitajan tärkeää nivelvaihetta eli siirtymistä työelämään. Pilotissa luotiin ensihoitoon myös täysin uusi opetusensihoitajan urapolku. Varsinais-Suomen pelastuslaitos rekrytoi viisi opetusensihoitajaa sisäisellä hakumenettelyllä. He sijoittuivat työelämän ja koulun välimaastoon mm. osallistumalla Turun AMK:n ensihoidon opetuksiin. Pilotin myötä Pelastuslaitos pystyi tarjoamaan myös lisää harjoittelupaikkoja.
Helpotti rekrytointia
Kokemukset pilotista ovat varsin positiivisia. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on aina houkutellut hyvin työnhakijoita rekrytoinneissaan. Koulutusambulanssin kautta rekrytointi helpottui entisestään ja puolet kesäsijaisista rekrytoitiin ja perehdytettiin Koulutusambulanssin kautta, mikä vei painetta pois varsinaisesta kesärekrytoinnista. Samalla oli mahdollista kasvattaa akuutteihin lyhytaikaisiin työsuhteisiin kutsuttavien määrää, koska Koulutusambulanssissa olleet pystyttiin harjoittelunsa jälkeen lisäämään sijaislistalle. Tärkeimpänä asiana on, että pilotin myötä Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai lahjakkaita ja motivoituneita tulevia ensihoitajia, joiden työelämään siirtymistä pystyttiin toivottavasti sujuvoittamaan niin, että lopputuloksena on pitkän työuran tekeviä osaavia ammattilaisia.
Testattiin uutta mallia
AMK:n perustehtävänä on tuottaa osaavia ammattilaisia työelämään. Koulutusambulanssi-pilotti mahdollisti erilaisten harjoittelumallien testaamisen ja niiden hyvien ja huonojen puolien selvittämisen suhteessa oppimiseen ja esimerkiksi opiskelijoiden jaksamiseen. Perinteisesti ohjattu harjoittelu toteutuu viiden viikon yhtäjaksoisena harjoittelujaksona. Tämän lisäksi pilotissa testattiin harjoittelumallia, missä loppuvaiheen ensihoitajaopiskelija teki opiskeluiden ohessa 1-2 työvuoroa viikossa koulutusambulanssissa, mikä toteutui siis työsuhteessa pelastuslaitokseen (perustason ensihoitaja), jolloin harjoittelujaksojen tunnit huomiotiin pidemmältä aikaväliltä.
Perehdytys valmistui harjoittelun aikana
Ensihoitajaopiskelijat kokivat Koulutusambulanssin tukevan työelämään siirtymistä. Motivoituneiden opetusensihoitajien ohjaus koettiin todella hyväksi. Myös yhteistyö opiskelijakollegan kanssa nähtiin tärkeänä. Loppuvaiheen opiskelijan opetus- ja ohjausosaaminen kehittyi alkuvaiheen opiskelijaa ohjatessa. Toisten opettaminen kun on tutkitusti erinomainen tapa oppia myös itse. Toisaalta alkuvaiheen ensihoitajaopiskelijat kokivat, että vanhempi opiskelijakollega oli tärkeä tuki, myös matala kynnys ”kysyä tyhmiä” nähtiin tärkeänä. Sairaalasta tuttu moduuliharjoittelu näyttääkin modifioituna soveltuvan hyvin myös ensihoidon ympäristöön. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle työllistynyt ensihoitaja Julius Toivakka korostaa, että sai Koulutusambulanssin työsuhteisen harjoittelun myötä erinomaisen perehdytyksen, kesätöiden alkaessa perehdytys oli jo saatu normaalia paljon laajempana ja pidemmältä ajalta.
Lisää liksaa ja uuden kehittämistä
Myös opetusensihoitajat olivat suhteellisen tyytyväisiä uuteen harjoittelumalliin, mikä haastoi sekä opiskelijoita että opetusensihoitajia kehittämään uutta. Erityistä kiitosta sai uusi urapolkumalli palkanlisineen, joita ensihoidossa on tunnetusti varsin vähän. Opetusensihoitajat näkivät myös yhteistyön AMK:n kanssa tärkeänä. Osallistuminen opetuksiin sekä koulutusambulanssin kehittäminen tukivat omaa ammatillista kehittymistä. Myös opetus- ja ohjausosaaminen lisääntyi. Opetusensihoitajat kokivat, että opiskelijat olivat koulutusambulanssissa perinteistä harjoittelua aktiivisempia ja usein rohkeus lisääntyi harjoittelun edetessä. Näkemykset uuden kokoonpanon vaikutuksista potilasturvallisuuteen vaihtelivat. Potilaan systemaattinen tutkiminen ja Miehistö resurssien käytön (CRM) osa-alueiden korostunut huomiointi sekä lisäresurssi kolmen toimijan myötä nähtiin lisäävän potilasturvallisuutta. Mahdollisesti potilasturvallisuutta heikentävänä asiana nähtiin opetusensihoitajan keskittyminen ohjaukseen, mikä saattoi viedä huomiota pois potilaan hoitamisesta.
Palkallinen harjoittelu vähensi keikkatöitä
Viiden viikon perinteisen harjoittelumallin etuna nähtiin tietty intensiivisyys sekä se, että kokoonpano oli pysyvä. Haasteena nähtiin muun muassa vuosilomat, sairastumiset ym. poissaolot, mitkä vaikuttivat Koulutusambulanssin kokoonpanoon. Keikkatyöluonteisessa harjoittelussa opinnot ja harjoittelujakso olivat mahdollista suorittaa samaan aikaan. Julius Toivakka korostaa, että työsuhteinen harjoittelujakso tuki opintojen etenemistä, koska muulle keikkatyölle ei ollut tarvetta. Opetusensihoitajat kuitenkin painottavat, että työsuhteisessa harjoittelussa osaamisen tulee olla riittävällä tasolla, jotta vaatimukset eivät kasva liian suuriksi. Haasteeksi myös nähtiin, että kokoonpano ei tässä mallissa ole pysyvä.
Lisää pedagogiaa ja perehdytystä
Koulutusambulanssi-pilottiin liittyvien opinnäytetöiden perusteella opetusensihoitajan jaksaminen herätti huolta sekä ensihoitajaopiskelijoissa että opetusensihoitajissa. On selvää, että kuormituksen tulee olla tasapainossa, jotta varmistetaan potilaiden laadukas hoito ja opiskelijoiden ohjaus. Näyttää kuitenkin siltä, että kokemus opetusensihoitajan työn kuormittavuudesta oli varsin yksilöllistä. Opetusensihoitajat olisivat toivoneet myös lisää pedagogista koulutusta sekä perehdytystä pilottiin. Suuret tehtävämäärät ovat osaltaan rajoittaneet opiskelijaohjauksen toteutumista, vaikka yhteistyö esimerkiksi ensihoidon tilannekeskuksen kanssa onkin toiminut hyvin ja ensihoitotehtävän oppimiskeskustelulle on löytynyt aikaa aina kun vain mahdollista.
Ilman hankerahaa
Huomionarvoista on, että pilotti toteutettiin ilman hankerahaa ja lisäresursseja, mikä olisi helpottanut koulutusambulanssin suunnittelu- ja kehittämistyötä. Toisaalta pilotti osoitti, että Koulutusambulanssi on kustannustehokas tapa kehittää ensihoidon urapolkuja, ohjattua harjoittelua sekä tukea valmistuvan opiskelijan tärkeää nivelvaihetta ja siirtymistä työelämään. Valmistuvassa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaankin psykologista turvallisuutta liittyen Koulutusambulanssi-pilottiin.
Tahtotila jatkolle löytyy
Opetusensihoitaja ensihoidon uutena urapolkumallina on rinnastettavissa asiantuntijasairaanhoitajan työnkuvaan, missä kolmasosa työnkuvasta muodostuu kliinisestä työstä, kolmasosa kehittämisestä ja kolmasosa verkostoyhteistyöstä. Tahtotila Koulutusambulanssin jatkolle on suuri ja sitä tarkastellaan osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoidon toteutusta. Ensihoitajat ovat erittäin haluttuja työntekijöitä koko terveydenhuollon kentässä ja kaikki toimet, joilla pidennetään ensihoitajien työuria sekä helpotetaan opiskelijoiden työelämään siirtymistä, ovat laadukkaan ensihoidon sekä ensihoitopalvelun kannalta kriittisen tärkeitä. Työntekijöiden vaihtuvuus ensihoidossa on vielä suhteellisen pientä, mutta merkkejä koko terveydenhuoltoa haastavasta vaihtuvuudesta on havaittavissa myös ensihoidossa. Vaikka pilotin kokemukset olivatkin positiivisia, tarvitaan pidemmän aikavälin seurantaa ja tutkimusta saadaanko toiminnalla todellista vaikuttavuutta. Koulutusambulanssi- ja opetusensihoitajatoiminta saattaa olla yksi ratkaisu tähän koko terveydenhuoltoa haastavaan kehitykseen, missä uusien toimintamallien löytäminen on välttämätöntä.
Teksti:
Jani Paulin, yliopettaja, FT, Turun ammattikorkeakoulu
Vesa Jyrkkänen, Palvelupäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Koulutusambulanssista tehdyt opinnäytetyöt
Koulutusambulanssi: ensihoitajaopiskelijoiden kokemukset harjoittelujaksosta. Kirmonen, Ina; Meriläinen, Eveliina (2023).
Koulutusambulanssi: opetusensihoitajien kokemukset koulutusambulanssipilotista. Laisi, Riku; Oja-Kaukola, Sini (2023).
