Vihdin VPK teki puolitoista vuotta sitten sopimuksen ensivastetehtävistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kuvassa ensivastevastaavat Juulia Salminen ja Ville Hoffrén.
Viime vuonna sopimuspalokunnille kertyi yli 14 000 ensivastetehtävää. Vihdin VPK:ssa iloitaan täydellisestä ensivastekalustosta, mutta valtakunnallisesti palokunnat tarvitsisivat tukea ensivasteeseen.
Ihmisten auttaminen hädän hetkellä. Se on Vihdin VPK:n ensivastevastaavien Juulia Salmisen ja Ville Hoffrénin mielestä parasta palokuntatoiminnassa.
Vihdin VPK teki puolitoista vuotta sitten sopimuksen ensivastetehtävistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Viime vuonna palokunnalla oli 109 ensivastetehtävää.
Pelastusopiston TKI-palvelujen mukaan vuonna 2018 sopimuspalokunnat osallistuivat yli puoleen pelastustoimen ensivastetehtävistä. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronton mukaan ensivastetehtäviä oli yhteensä 25096, joista sopimuspalokunnat osallistuivat 14345 tehtävään, eli 57 prosenttiin tehtävistä.
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että sopimuspalokuntalaiset joutuvat ostamaan ensivastevälineistöä omalla rahallaan.
”Se kertoo, että tilanne ei ole hyvä.”
Varsinaissuomalaisen Koski Tl:n VPK tekee 80–90 ensivastetehtävää vuodessa.
Palokunnan ensivasteesta vastaava Annica Maijala kertoo, että lähimmät ensihoitoyksiköt tulevat 20–30 kilometrin päästä. Kesäaikaan lähimmillä yksiköillä kestää päästä paikalle parisenkymmentä minuuttia, talvisin puoli tuntia. Joskus ambulanssi voi tulla jopa 40 kilometrin päästä.
”Usein olemme hetken aikaa yksin.”
Palokunta on tyytyväinen pelastuslaitokseen ja sen tukeen, joskin varusteita voisi aina saada lisää.
Lisää aiheesta:
Ensivaste säilyy ennallaan maakunnissakin
Lue koko juttu Pelastustiedosta 1, joka ilmestyi 14. helmikuuta!
Teksti: Esa Aalto, Kaisu Puranen
Kuva: Esa Aalto
