Petri Roivainen valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2023.
On suuri kunnia saada kirjoittaa uuden vuoden tervehdys teille kaikille ensihoidon ammattilaisille.
Olen syksyn aikana pohtinut paljon menneiden vuosien ensihoidon asioita ja kehitystä. Paljon olisi kirjoitettavaa, kun vain osaisi ajatukset pukea sanoiksi. Jos minulla olisi yhtä terävä kynä kuin Marko Partasella niin tämähän ei olisi lainkaan hankalaa. Mutta niin kuin vanha sanonta kuuluu: ”Suutari pysyköön lestissään”. Ajattelin pysyä roolissani ensihoidon opettajana ja pohtia kanssanne ensihoitajan osaamista nyt ja tulevaisuudessa.
”Suomalaisen ensihoitopalvelun
yksi tärkeimmistä kulmakivistä
on osaava ensihoitaja.”
Toimivan ensihoitojärjestelmän tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää hätätilapotilaan nopeaa tunnistamista, oikeaa riskinarviota sekä saatavilla olevien resurssien optimaalista käyttöä. Mielestäni suomalaisen ensihoitopalvelun yksi tärkeimmistä kulmakivistä on osaava ensihoitaja. Ensihoitaja, joka tunnistaa ja hoitaa hätätilapotilaan tilanteessa kuin tilanteessa, mutta osaa myös tehdä kiireettömälle ja epätietoiselle potilaalle hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjata hänet oikeiden palveluiden piiriin. Näiden kahden potilasryhmän välissä on myös suuri joukko potilaita, jotka eivät oikein kuulu selkeästi kumpaankaan ryhmään. Siitä huolimatta ensihoitajan on osattava kaiken kiireen keskellä vähin tutkimuksin tunnistaa ne kriittiset merkit potilaista, jotka vaativat ehkä välitöntä hoitoa ja kuljetusta samalla miettien resurssien riittävyyttä. Jatkuva riskin yliarviointi sekä varmuuden vuoksi kuljetus voivat johtaa ensihoidon resurssien liikakäyttöön ja päivystyksien ruuhkautumiseen. Hätätilapotilaan kohdalla riskin aliarviointi voi heikentää potilaan ennustetta ja selviytymismahdollisuuksia.
”Ensihoito on monin paikoin ainoa
jatkuvasti päivystävä
terveydenhuollon yksikkö.”
Ensihoidon perustehtävien hoitoa ei helpota lainkaan se, että ensihoidon tehtäväkenttä on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Jo pelkästään tehtävämäärät lisääntyvät vuosittain vähintään 2-3%, ja näyttää, että tehtävämäärät lisääntyvät nimenomaan kiireettömien tehtävien osalta. Tehtävämäärien nousun tärkeimmät syyt näyttäisivät olevan jo 2000-luvulla alkanut terveydenhuollon päivystyspisteiden keskittäminen yhteispäivystyksiin, väestön ikääntyminen, vuodeosastopaikkojen vähentäminen sekä kotiin vietävien palveluiden lisääminen. Ensihoitopalvelu on yhä suuressa osassa harvaan asuttua Suomea ainoa terveydenhuollon päivystyspalveluita tarjoava yksikkö ilta- ja yöaikaan vastaten niin hätätilapotilaiden hoidosta kuin kiireettömien potilaiden hoidontarpeen arvioinnista ja palveluihin ohjauksesta.
”Mielestäni näissä projekteissa
on hienointa se,
ettei näitä tehdä enää yksin.”
Ensihoitopalvelu on tähän asti ollut ketterä ja nopea organisaatio reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin. Muutosnopeus on ollut henkeäsalpaavaa ja kaikkialla Suomessa erilaiset pilotit ja projektit ovat seuranneet toisiaan; taktinen ensihoito nojaa ensihoitopalvelun ensihoitajiin, synnytyssairaaloiden keskittäminen sai aikaan kätilö ambulanssissa -projektit ja synnytyskoulutuksien lisäämisen. Kotiin vietävien palveluiden lisääntyminen yhteiskunnassamme sai aikaan sen, että ensihoito osallistuu esimerkiksi kotisairaanhoidollisiin tehtäviin. Combilans-projekti tunnetaan jo hyvin, ja muita vanhustyöhön keskittyviä projekteja on sen myötä syntynyt. Mielenterveystehtävien lisääntyminen on saanut aikaan mielenterveysambulanssikokeiluja useissa eri paikoissa Suomessa. Ensihoito on vastannut myös puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin tarpeeseen perustamalla tilannekeskuksia, jotka hoitavat jo suuren osan kiireettömistä tehtävistä puhelimitse. Mielestäni näissä projekteissa on hienointa se, ettei näitä tehdä enää yksin. Uusia kokeiluita on alettu toteuttamaan moniammatillisesti yhteistyössä muiden päivystyksellisten palveluiden ja osaajien kanssa. Yhä useammin ensihoitajan työparina tai ensihoitajien kanssa voi työskennellä joku muu terveydenhuollon henkilö. Uskon, että tämä voi tarjota tulevaisuudessa uusia mielenkiintoisia urapolkuja sekä ensihoitajille, että myös muiden alan ammattilaisille sekä tutkijoille.
”Lisäksi meillä on
aivan uudenlainen ammattilaisten ryhmä;
sosiaalisen median osaajat.”
Uusien tehtävien lisäksi meillä on suuri joukko ensihoitajia, jotka toimivat esimiehinä ja asiantuntijoina erilaisissa projekteissa. Ensihoitopalvelumme tarvitsee myös ICT- osaamista, KEJO-, Erica-järjestelmän asiantuntijoita sekä varautumisen ja valmiuden asiantuntijoita. Ensihoitajia on alkanut kiinnostamaan myös tutkimuksen teko, joka on erittäin tärkeää alamme kehityksen kannalta. Lisäksi meillä on aivan uudenlainen ammattilaisten ryhmä; sosiaalisen median osaajat, jotka tekevät laadukasta ja tärkeää työtä ensihoidon näkyvyyden, positiivisen kuvan ja osaamisen kartuttamiseksi.
”Terrorismin uhkiin ja poikkeusolosuhteisiin valmistautuessa ensihoitopalvelu on tärkeä osa valtiollista varautumista.”
On myös tärkeä muistaa, että ensihoitopalvelu ja ensihoitajat ovat osa maamme kokonaisturvallisuutta. Maailman ja Euroopan turvallisuustilanne näyttää tällä hetkellä vaikeasti ennustettavalta. Lienee selvää, että sekä terrorismin uhkiin että suurempiin poikkeusolosuhteisiin valmistautuessa ensihoitopalvelu ja ensihoitajat ovat tärkeä osa valtiollista varautumista. Ensihoitaja onkin usein tärkeä ja käytännön linkki terveydenhuollon ja viranomaisten välisessä yhteistyössä. Perinteisesti olemme tehneet yhteistyötä hätäkeskuksen, poliisin ja pelastuksen kanssa. Nykyisessä maailmantilanteessa yhteistyö puolustusvoimien ja rajaviranomaisten kanssa voi lisääntyä entisestään.
”Älylaitteiden ja kaiken tiedon ollessa jatkuvasti läsnä, on hyvä muistaa ihmisen kohtaaminen tärkeys.”
Opettaminen ja oppiminen on myös muuttunut. Viimeisten vuosien aikana olemme oppineet paljon hybridiopetuksesta ja oppimisesta. Koulutus- ja oppimateriaalit sekä hoito-ohjeet ovat olleet jo vuosia erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä, josta ne ovat luettavissa omilla älylaitteilla. Aikaisemmin paljon aikaa ja resursseja vaatineet luento- ja koulutuspäivät voidaan nyt katsoa aikaan ja paikkaan sitomatta joko kotisohvalta tai vaikka yhdessä työvuoron kanssa. Uudenlaisia koulutuskokonaisuuksia on tarjolla verkon välityksellä enemmän kuin koskaan. Tarjontaa on suurista luentokokonaisuuksista, aina simulaatiota jäljittelevään ensihoidon pelioppimiseen. Tämä luo paljon yhteistyön mahdollisuuksia koulutus- ja tutkimusorganisaatioille sekä ensihoidon palveluntuottajille. Nämä kaikki mahdollisuudet luovat myös haasteita. Älylaitteiden ja sitä myötä kaiken tiedon ollessa aina taskuissamme ja läsnä, on hyvä muistaa ihmisen kohtaaminen tärkeys. Yhteiset koulutuspäivät ja työkavereiden kohtaaminen ovat tärkeä osa työtämme. Ei siis unohdeta perinteisiä simulaatiohetkiä, yhdessä harjoittelua ja perinteisiä koulutuspäiviä.
”Kuinka pidän ammattitaitoni yllä jokaista potilastilannetta varten.”
Mitä on siis ensihoitajan asiantuntijuus ja osaaminen tulevaisuudessa? Ajattelen, että se on yhäkin potilaiden kohtaamista, kiireettömien potilaiden kohtaamista yhä enemmän. Se on myös hoidon tarpeen arvioinnin tekemistä ja palveluihin ohjausta sekä moniammatillisissa tiimeissä työskentelyä. On kuitenkin muistettava, että ensihoito on myös kriittisesti sairastuneiden ja vammautuneiden hätätilapotilaiden pitkälle menevää hoitoa, varautumista siis pahimpaan sekä päivittäisissä mutta myös poikkeusoloissa. Tehtävämäärien kasvaessa nimenomaan kiireettömien tehtävien osalta, emme saa unohtaa sitä, että ensihoitajan on hallittava myös hätätilapotilaiden hoito. Kukaan muu ei sitä tee puolestamme, eikä osaa tehdä yhtä hyvin kuin ensihoitaja. Ensihoitaja on ensihoidon ja kiireisen hoidon erikoisosaaja. Tämä vaatii paljon kaikilta koulutusorganisaatioilta, mutta ennen kaikkea jokaiselta ensihoitajalta. Kuinka pidän ammattitaitoni yllä jokaista potilastilannetta varten, alati muuttuvassa maailmassa.
Oikein hyvää ja rauhallista vuotta 2024
Teksti Petri Roivainen, Vuoden ensihoitaja 2023
Kuva Mika Vallineva
Lue Petri Roivaisen Vuoden ensihoitaja -haastattelu tästä.
Lue juttu Petri Roivaisen väitöksestä tästä.
