Sään ääri-ilmiöt ovat yksi uhka, johon pitää kyetä varautumaan. Kiira-myrsky riehui toissa vuonna pääkaupunkiseudulla.
Suomessa viisi päivää aiemmin havaittu ilmamassa äityi Puolassa rajuksi ukkosmyrskyksi. Se riehui tuhojälkien perusteella jopa voimakkuudella 40–50 metriä sekunnissa ja syöksi viiden senttimetrin kokoisia rakeita. Voimakkaat syöksyvirtaukset vaativat jopa ihmishenkiä. Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen puhelimet soivat ilmamassan lähestyessä Suomea.
Hätäkeskuspäivystäjät olivat kovilla, sillä pahimmillaan linjalla oli 13-kertainen määrä puheluita verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kiira-rajuilman runsaimmin salamoiva osa osui verrattain pieneen osaan maata eli Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntiin. Helsingissä myrsky kaatoi puita ja repi kattopeltejä. Kymmeniä autoja jäi puiden alle ja puita kaatui myös merkittäville väylille. Pahin myräkkä pyyhkäisi kaupungin yli puolessa tunnissa. Kymenlaaksossa Iitin VPK ahkeroi myrskytuhojen kimpussa 15 muun palokunnan kanssa.
Tästä pääset lukemaan koko jutun, joka on tarkoitettu tilaajille. Voit ostaa myös irtonumeron lehtiluukku.fi-palvelusta.