Tampereen keskusta oli synkkä kuin Batmanin Gotham City. Maasta nousivat mustat ja korkeat savupatsaat”, Jani Huurne kuvaili näkemäänsä  tullessaan palopaikalle. Viemärin runkolinjassa oli syttynyt palo, jonka savupatsaat  työntyivät noin 40 metrin korkeuteen. Vaihtoehtoinen sammutustapa nousi isoon rooliin, kun savusukeltajat työskentelivät vaativassa paikassa.

”Keskuspaloasemalta palopaikalle oli lyhyt ajomatka. Hälytysilmoituksen mukaan maan alla paloi 11 tonnia lasikuitua. Aluksi luulin kuulleeni väärin ja ajattelin, että olisikohan kuitenkin 11 kiloa lähempänä totuutta”, ensimmäisenä paikalle ehtineen 1055-yksikön paloesimies Lauri Huttula sanoo.

Kun pelastusyksikkö pääsi korkeiden rakennusten välistä näköetäisyydelle, Huttulan ajatukset pienestä palokuormasta hälvenivät.

”Musta savupatsas nousi kaivannosta kymmenien metrien korkeudelle. Se nuoli vieressä olevien korkeiden rakennusten seiniä, eikä Nokia Arena näkynyt sen takaa.”

Hervannan paloasemalta lähtenyt päivystävä palomestari (P31) Heikki Havukainen antoi ensimmäisenä paikalle ehtineelle Huttulalle alkuvaiheen tilannejohtajuuden. Halkaisijaltaan 4–5-metrisestä ja yhtä syvästä kaivannosta työntyi taivaalle pikimusta 40-metrinen savupatsas. Kaivannon pohjalta putken suulta näkyi liekkejä.

”Ajattelin, että savukaasujen jäähdyttäminen pitäisi varmaankin aloittaa, sillä patsas oli niin musta, että pidin sen syttymistä mahdollisena”, Huttula sanoo.

Palomestari Havukainen pyysi Huttulaa pohtimaan sammutustaktiikkaa. Tukahduttaminen olisi hankalaa, sillä siinä tapauksessa kaivanto olisi pitänyt täyttää maa-aineksella.

Viemärissä työskennelleet henkilöt olivat olleet päällystämässä betonista viemäriputkea lasikuitusukalla, joka oli syttynyt palamaan. Työntekijät kertoivat, että Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun risteyksessä olevasta kaivannosta lähti 150 cm halkaisijaltaan oleva runkoviemäriputki. Se laski Verkatehtaankadun myötäisesti kohti Tammerkoskea. Sadan metrin päässä Verkatehtaankatua alaspäin oli toinen vastaavanlainen kaivanto, josta myös oli pääsy palavaan viemäriin.

Kolme vastuualuetta

Havukainen jakoi tehtävän kolmeen vastuualueeseen. Ensimmäisellä yksilöllä paikalle tullut Huttula sai tehtäväkseen johtaa sammutusta. Nokialta tullut palomestari (P32) johti viereisten rakennusten tiedustelua, mahdollista evakuointia ja alueen eristämistä. Vesihuollon Havukainen (P31) määräsi hänen operaattorinaan toimineelle paloesimiehelle.

”Täydensin vastetta Lempäälän VPK:n säiliösammutusautolla, jossa on CAFS painevaahtosammutusjärjestelmä, Tampere-Pirkkalan lentoaseman Panther-lentokenttäpaloautolla sekä kahdella pelastusyksiköllä.”

Säiliösammutusauton pumpulta vedettiin CAFS-työjohtoselvitys. Huurne arveli, että CAFSin käyttöönottoa selkeytti se, että tilannetta johtava Havukainen oli tutkinut järjestelmää opinnäytetyössään ja ollut myös laitteen hankintaprosessissa mukana.

”Hän tiesi, mihin CAFS pystyy ja tunsi myös yksikkömme.”

Palomies Mikko Isoniemi otti ensimmäistä kertaa urallaan käteensä suihkuputken, josta tulisi CAF-vaahtoa. Hän alkoi valella putken seinämiä kauttaaltaan CAF-vaahdolla, se sammutti palot pysyvästi.

”Pääsin etenemään aika rivakasti, eikä työ tuntunut kovin raskaaltakaan. Kun katsoin taakseni, oli näkyvyys parantunut. Luulen, että vaahtosuihku työnsi savua putkessa eteenpäin. Vaahto toimi siinä putkessa selvästi vettä paremmin.”

Sammutusta päätettiin jatkaa tekemällä viemäriputkeen vaahtoisku Rautatieaseman puoleisesta kaivannosta. Viemäriin tyhjennettiin Pantherin 1500 litraa käsittävä vaahdotekapasiteetti kokonaisuudessaan. Laskennallisesti siitä syntyi 50000 litraa 3-prosenttista vaahtoa.

Vaarallista savua

Kaivannosta työntyvä 40-metrinen pikimusta savupatsas uhkasi välittömästi yksityissairaalaa, hotellia ja lähellä olevia asuinkerrostaloja. Ensihoidon kenttäjohtaja Ilkka Kuuloja määräsi erityistilanneyksikön ensihoitajat tarkistamaan yksityissairaalan sisätilat, kartoittamaan siellä sisällä olevat ihmiset sekä selvittämään, onko tiloissa savua.

C-osaamiskeskus neuvoi, että savu on vaarallisempaa kuin tyypillisissä tulipaloissa. Siksi evakuoinnit tulisi aloittaa matalammalla kynnyksellä. Lisäksi suojautumisessa tulisi käyttää vähintään FFP2-hengityssuojainta.

C-osaamiskeskus arvioi myös, että yleensä hoitolaitoksissa on niin hyvät tuloilman suodattimet, että tällaiset tilanteet eivät aiheuta niissä oleville ihmisille välitöntä uhkaa.

Yksityissairaalan tiedustelleet ensihoitajat havaitsivat hoitolaitoksen sisällä hieman savunhajua, muttei sen noin 20:tä liikkumaan pystyvää potilasta eikä henkilökuntaa täytynyt evakuoida.

Evakuointeja ensihoito ei lopulta tehnyt. Hätäkeskuskin välitti ensihoidolle vain muutamia savualtistuksiin liittyviä tehtäviä. Evakuointiin varatut siirtoambulanssit vapautettiin tehtävästä vajaat kaksi tuntia tehtävään hälyttämisen jälkeen. Ensihoito oli kokonaisuudessaan tehtävässä kiinni noin kolme tuntia.

Terveysvaara sammuttajille

Lasikuitusukan koveteaine aiheutti sammuttajille terveysvaaran. Kaikki sammutustyössä olleet varusteet menivät poistoon ja hävitettiin asianmukaisesti. Lisäksi savussa työskennelleet joutuivat laboratorioseurantaan, jossa varmistettiin, ettei elimistöön kertynyt työn aikana mitään haitallisia aineita.

”Pirkanmaalla meillä on hieno tilanne siinä, että ensihoidon johto- ja tilannekeskuksessa toimii 24/7/365 kaksi kenttäjohtajaa (tike L4 ja kenttä L4), ja että he päivystävät pelastustoimen tilanne- ja johtokeskuksen kanssa samoissa tiloissa. Yhteistehtävät sekä turvallisuustilannekuvan luonti pelastustoimen kanssa olisi muutoin huomattavasti vaikeampi hoitaa”, Ilkka Kuuloja kiittelee.

Monikäyttöinen sammute

Compressed Air Foam Systemillä (CAFS) eli painevaahtojärjestelmällä voidaan sammuttaa monenlaisia paloja tehokkaasti. Järjestelmä muodostaa sammutetta sekoittamalla paineilmaa, vaahtonestettä ja vettä. Sammuttaja käyttää CAFSia normaalin työjohdon kanssa ja normaalin suihkuputken kaltaisella CAF-suihkuputkella. CAF-vaahto soveltuu niin liikenneväline-, rakennus-, avo-, maasto-, turve- kuin palavien nesteiden paloihinkin.

Heikki Havukainen tutki CAFSin käytettävyyttä insinööri yamk-opinnäytetyössään, kun Lempäälän VPK hankki raskaan CAFS-järjestelmän.

Kuivaa ja märkää vaahtoa

Lempäälän säiliösammutusautosta voidaan tuottaa märkää (wet) ja kuivaa (dry) CAF-sammutetta. Sammute sekoitetaan jo ajoneuvon pumpulla, jolloin vedenkulutus vähenee, sammutusteho paranee ja sammutettaville rakenteille koituvat vahingot ovat vähäisempiä. Myös letkut, jotka ovat täynnä vaahtoa, ovat kevyempiä käsitellä.

Märässä CAF-vaahdossa on yksi osa vettä ja kuusi osaa paineilmaa. Kuiva sammute syntyy yhdestä osasta vettä ja kahdestatoista osasta paineilmaa. Vaahtonesteen osuus vedestä on 0,3–1 %. Esimerkiksi Lempäälän säiliösammutusauton 8500 litran vesikapasiteetilla voidaan tuottaa 50000 litraa CAF-vaahtoa, jolloin vaahtonestettä tarvitaan 25 litraa.

CAFSin avulla Lempäälän VPK:n yksikkö soveltuu sekä sammutus- että säiliöauton tehtäviin. Havukainen perustelee ratkaisua opinnäytetyössään esimerkin avulla. Jos samalla asemalla on pelastusyksikkö ja säiliöauto, on niissä yhteensä noin 12500 litraa vettä. Tämän sammutemäärän korvaaminen onnistuu yhdistämällä CAFS-järjestelmä ja 5000 litran säiliö, jolloin sammutetta voidaan tuottaa 30000 litraa. Tällaiseen ajoneuvoon jää vielä runsaasti tilaa miehistölle ja muulle kalustolle. Lisäksi sen pumpulta voidaan tehdä edelleen vesiselvityksiä.

Erityistilanneyksikössä ajatuksena voisi olla katto- ja ullakkopalojen sammuttaminen. Tällöin CAFS-yksiköitä tulisi olla alueella useampi, jotta ne tavoittaisivat alueen joka kolkan riittävän nopeasti. Havukainen laski opinnäytetyössään, että tällaisessa tarkoituksessa CAFS-yksikön tulisi tavoittaa palopaikka aina 30 minuutissa syttymishetkestä. Aika perustuu rakennusten palo-osastoinnissa käytettyyn 30 minuutin minimiaikaan.

Tekstit: Marko Partanen

Lue koko Hälytysilmoitus-juttu Pelastustiedosta 8/2022.

Lue koko Heikki Havukaisen insinööri yamk-opinnäytetyö.