Harjoitus ja koulutus 3.9.2021

Pelastuskomentaja on huolestunut koulutuksen rahoituksesta: ”Akuutissa pulassa pitäisi huomioida kaikki vaihtoehdot sijainnista riippumatta”

Helsingin Pelastuskoulun oppilaita harjoittelemassa kuivanousuja Helsingin Salmisaaressa toukokuussa 2017.

Helsingin Pelastuskoulun oppilaita harjoittelemassa kuivanousuja Helsingin Salmisaaressa toukokuussa 2017.

”Ei ole yksiselitteistä, etteikö hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki voisi järjestää koulutusta, jos valtio haluaisi ostaa sen esimerkiksi toimeksiantosopimuksella”, sanoo Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen.

Jos pelastustoimi ei saa ensi viikon budjettiriihessä rahaa koulutuksen järjestämiseen, varasuunnitelmien pitäisi olla jo olemassa.

”Aikaa ei ole hukattavaksi. Pelkkä leuan rintaan painaminen ei auta”, sanoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen.

Pelastajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen, koulutustuotannon suunnitteluun sekä Pelastusopiston toimintaan tarvittaisiin lisärahoitusta yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. 

Pitkänen suhtautuu varauksella tuleviin budjettineuvotteluihin.

”Missään esityksessä ei näytä siltä, että rahaa olisi tulossa. Olen erittäin pettynyt. Millä saadaan koulutettua tuhat uutta pelastajaa ja korvataan 1400 eläköityvää, jos ei aleta heti reagoida? Olemme jo nyt myöhässä.”

Pitkänen on ylipäätään huolissaan pelastustoimen asemasta tulevaisuuden neuvottelupöydissä. 

”Jos pelastustoimi jää tällä vajeella ja näillä tarpeilla jalkoihin, miten me saamme tulevaisuudessa asiat läpi ja äänemme kuulumaan?”

Pelastajatuotannon tuplaaminenkaan ei auta

Helsingin Pelastuskoulun nykyinen toimilupa on päättymässä vuoden 2023 syyskuussa. Pitkänen sanoo, että tällä hetkellä asia ei ole muuttunut suuntaan tai toiseen.  

”Henkilöstön saatavuuden osalta perustelut ovat samat kuin aikaisemminkin. Jos työntekijöitä ei ole, toimintavalmiutta on vaikea kehittää.”

Viime vuosina Helsingin pelastuslaitoksella on ollut vaikeuksia rekrytoida riittävää määrää pelastajia. Pitkänen näkee, että pienikin määrä koulutettuja pelastajia on kansallisesti kotiin päin. 

”Ei auta, vaikka Pelastusopisto pystyisi tuplaamaan oman tuotantonsa. Opiston ja Helsingin toimipisteet eivät pysty edes yhdessä vastaamaan tähän haasteeseen. Tässä akuutissa pulassa pitäisi ottaa kaikki mahdolliset vaihtoehdot huomioon koulutuksen sijainnista riippumatta.”

Helsingin Pelastuskoulun jatkon suhteen kaupungin johdon kanssa on muodostettu tilannekuvaa ja pohdittu erilaisia vaihtoehtoja.

”Mitään päätöksiä ei ole tehty. Asia on kaupungin johdon valmistelussa”, Pitkänen sanoo.

Erillisluvalla on menty ennenkin

Ensi vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunki aloitti pelastajakoulutuksen, ja se on siitä lähtien myös huolehtinut itse koulutuksen kuluista. Vastuu pelastajien koulutuksesta on ollut valtiolla, mutta Helsinki on saanut järjestää koulutuksen erillisellä toimiluvalla. 

Erillislupaa tarvittaisiin myös jatkossa, sillä vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin ei kuulu pelastajakoulutuksen järjestäminen.

”Jos hyvinvointialue tai Helsinki saisi toimiluvan ja kouluttaisi itse pelastajansa, kulut tulisi maksaa itse”, Pitkänen sanoo. 

Hän huomauttaa, että valtiolla olisi esimerkiksi mahdollisuus tehdä Helsingin kanssa toimeksiantosopimus koulutuksen järjestämisestä. 

”Ei ole yksiselitteistä, etteikö hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki voisi järjestää koulutusta, jos valtio haluaisi ostaa sen toimeksiantosopimuksella tai vastaavalla.” 

Pitkänen muistuttaa, että erillisluvalla on saatu järjestää muun muassa ruotsinkielistä pelastajakoulutusta ja alueellisia hätäkeskuspäivystäjäkursseja.

”Miksi aikaisemmat valtion kustantamat alueelliset kurssit unohdetaan tässä kohtaa? Miksi hyvinvointialueet eivät voisi järjestää niitä, jos meillä on akuutti pelastajapula?” 

Saman rahalaarin ympärillä on moni

Pitkänen on silti epäileväinen sen suhteen, mitä kaupunki on valmis kustantamaan.

”On hyvä kysymys, mikä on kaupungin kanta siihen, rahoittaako Helsinki itse valtiolle kuuluvia kustannuksia. Todennäköisesti syksyn aikana näitä asioita selvitetään kaupungin johdon kanssa ja tehdään linjauksia”, Pitkänen sanoo.

”Voisin väittää, että yksikään kaupunki tai kunta ei ole halukas kustantamaan valtiolle kuuluvia asioita.”

Pitkänen ei näe, että budjettiriihen tulos olisi ratkaiseva Pelastuskoulun osalta. 

”Jos rahaa tulisi, olisi aika istua alas ja päättää, millä tavalla se hyödynnetään.”

Hän muistuttaa, että kun hyvinvointialueet käynnistyvät, rahaa on jakamassa moni muukin turvallisuustoimija kuin pelastustoimi.

 ”Mitä eroa pelastustoimella on muihin valtion toimijoihin? Me olemme saman rahalaarin ympärillä sisäministeriön toimialan alla Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa. Siitä samasta kakusta ei näytä riittävän poliisillekaan, emmekä me ole erityisasemassa.”

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen

Lue lisää