AT-802F FireBossin säiliöön mahtuu 3000 litraa vettä. Ruotsilla on neljä Saabin operoimaa sammutuslentokonetta. Sammutuskapasiteetti on jopa 50000 litraa tunnissa.
Lentosammutuksen johtamiskoulutuksessa harjoiteltiin toukokuussa ensimmäistä kertaa myös kansainvälistä yhteistyötä Jämijärvellä. Tiukassa tilanteessa Ruotsista saadaan sammutuslentokoneet apuun maastopalossa. Lentosammutuspäälliköitä voisi hyödyntää nykyistä laajemminkin.
Kurssilaisia oli 29, joista suurin osa sen jo aiemmin suorittaneita. Uusia lentosammutuspäälliköitä (LSP) tuli viisi. Koko harjoitukseen osallistui Jämijärvellä 88 henkilöä.
Kotimaisen lentosammutuspäällikkökoulutuksen lisäksi mukana oli ensimmäistä kertaa kansainvälinen rescEU-osio. Suunnittelussa ja järjestelyissä oli vahvasti mukana Suomen Lentopelastusseura ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoiset. Koulutuspäällikkö Sami Kinnunen iloitsi hyvästä yhteistyöstä Ruotsin siviilivalmiusvirasto MSB:n kanssa.
”Työkielenä meillä oli englanti ja MSB oli aktiivisesti mukana valmisteluissa jo viime vuodesta asti. Lentoturvallisuuteen kiinnitettiin korostetusti huomiota. Harjoituksen lentotoimintaa opasti erillinen Airboss-yksikkö. Haimme alueelle myös ilmatilarajoituksen muulta liikenteeltä 3000 jalan korkeuteen asti. Harjoitusalueet oli eriytetty niin, että sammutuslentokoneet harjoittelivat eri maaliin kuin helikopterit.”
Paloinsinööri Mika Helin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta on kouluttanut lentosammutuspäälliköitä vuodesta 2018 lähtien. Oma tutkinto on vuodelta 2013.
”Suomessa on hyvät valmiudet ottaa ulkomainen apu vastaan. rescEU-osio onnistui kaikkien mielestä ja yllätti positiivisesti. Havaittiin, että suomalaisen lentosammutuspäällikön koulutus on varautunut hyvin myös kiinteäsiipisten koneiden käyttöön. Mentorointiin perustuvaa oppimismallia on käytetty nyt muutama vuosi ja se on koettu hyväksi. Suurin ongelma on tällä hetkellä ajanpuute. Itseopiskelulla onkin suuri merkitys lentosammutuspäällikön koulutuksessa.”
Helin kiittää Suomen Lentopelastusseuran osaamista ja panosta lentosammutustoiminnassa ja -koulutuksessa.
Palomestari Jyri Jäntti ja palotarkastaja Marko Kemppainen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta olivat lentosammutuspäällikköinä rescEU-puolella, jossa vaadittiin vankkaa osaamista ja kokemusta. He tietävät, mistä hyvä lento-sammutuspäällikkö on tehty.
”Asiantuntemus ja laaja-alainen alan tuntemus korostuvat – kokemus niin maastopalon sammuttamisesta suihkuputken varresta kuin sen johtamisestakin maasta ja ilmasta. Kokenut kopterimiehistö saattaa olla tehokas sammuttaja ilman aktiivista johtamistakin, mutta juuri lentosammutuksen ja maatoiminnan tehokas yhdistäminen on usein lentosammutuspäällikön ydinosaamista”, Jyri Jäntti kuvailee.
”Kattava kokemus eri kokoisista maastopaloista erilaisissa olosuhteissa auttaa hahmottamaan, miten palo mahdollisesti kehittyy ja antamaan käyttökelpoista tilannetietoa pelastustoiminnan johtajalle. Lisäksi on tärkeää osata hahmottaa lentokoneesta etäisyyksiä ja pinta-aloja maassa. Pitää tuntea hyvin erilaisten maastopalojen sammutustaktiikat ja pelastustoimen resurssit”, jatkaa Marko Kemppainen, joka tekee myös päivystävän palomestarin vuoroja.
Hän kaipaisi lentosammutuspäälliköille myös osaamisen tason kartoitusta. Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen mukaan tämä onkin suunnitteilla. Nykymallilla itse koulutukseen ei ole tiedossa lisäresursseja, mutta sitä voidaan täydentää ajankohtaisilla asioilla.
Suomessa Pelastusopisto järjestää ja ohjaa lentosammutuspäälliköiden koulutuksen. Käytännön koulutus eli kolmen päivän lentoleiri järjestetään yhdessä Suomen Lentopelastusseuran kanssa.
Tarvetta uudelle koulutusmateriaalille
Kympen vs. palomestari Ilpo Kopran tuoreen palopäällystön opinnäytetyön ”Lentosammutuspäällikkön koulutusmalli” yhtenä tavoitteena oli tuottaa koulutusmateriaalia teoria- ja käytännön opetukseen sekä luoda lentoleirin tehtävänantotilaisuuteen läpivientisuunnitelma, ohjelmarunko. Pitkän pelastusalan kokemuksen lisäksi Kopralla on 20-vuotinen kokemus sotilasilmailusta ja hän oli yksi kouluttajista Jämijärvellä.
Kopran mukaan uudelle käytännön opetusmateriaalille on tarve, koska nykyinen on suurpiirteistä jättäen opettajalle liikaa vastuuta ja vaihtoehtoja koulutuksen läpivientiin. Lue Ilpo Kopran koko opinnäytetyö.
Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta vieraili lentoleirillä.
”Kansallinen lentosammutuspäällikkökurssi on kehittynyt joka vuosi ammattimaisempaan suuntaan. Nyt pystyimme huoletta kutsumaan mukaan myös kansainvälisiä joukkoja. Jämin harjoituksesta saatiin varsin hyvää palautetta niin kotimaisilta kuin varsinkin kansainvälisiltä osallistujilta.”
”Suomessa sammutetaan maastopalot pääsääntöisesti maasta käsin. Jos lentosammutusta tarvitaan, tukeudutaan pääsääntöisesti helikoptereilla tapahtuvaan lentosammutukseen, missä ensisijaisina toimijoina on valtion eli Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kalusto ja toissijaisesti yksityinen helikopterikalusto. Iskukykymme on hyvä. EU-sammutuslentokoneet ovat vaihtoehto vasta, jos omat voimat eivät riitä.”
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 4–5/2022
