Harjoitus ja koulutus 14.12.2022

Siirrettävä lentokonepalosimulaattori toi harjoitteluun tehoa ja monipuolisuutta

Lentokonepalosimulaattorilla voi harjoitella monipuolisesti niin erilaisia paloja sisäpuolella kuin moottori-, laskuteline- ja pieniä allaspaloja.

Lentokonepalosimulaattorilla voi harjoitella monipuolisesti niin erilaisia paloja sisäpuolella kuin moottori-, laskuteline- ja pieniä allaspaloja.

Finavian pelastuspalvelu Helsinki-Vantaalla sai syyskuussa harjoitella ensimmäistä kertaa Saksasta vuokratulla lentokonepalosimulaattorilla. Hyvä tila löytyi talvikaudella lentokoneiden jäänestolle varatulta alueelta. Sille voidaan ajaa hyvin raskaillakin autoilla.

Harjoituksiin varattiin 20 päivää. Jokainen työvuoro kävi läpi kolmipäiväisen kurssimuotoisen koulutuksen, joka vei yhteensä 12 päivää. Loput kahdeksan varattiin vapaamuotoiseen ja koulutuksessa esille tulleisiin tarpeisiin.

”Vuokrasimulaattori antoi monipuolisemmat mahdollisuudet harjoitella kuin omalla harjoitusalueellamme. Olemme voineet harjoitella siellä lähinnä rungon suojaamista ja sisäpalon sammuttamista. Vuokrasimulaattorilla voimme harjoitella tehokkaasti myös esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmän, moottorin ja laskutelineen sekä pientä lammikkopaloa”, Finavian pelastuspäällikkö Simo Ekman iloitsee.

Kouluttajana toiminut toimitusjohtaja Florian Funke (vas.) ja Finavian pelastus­päällikkö Simo Ekman korostavat harjoittelussa turvallisuutta.

 Koulutuksen aikana läpi käytäviä teemoja olivat muun muassa ensimmäisten vaahtoyksiköiden sijoittaminen sekä näiden ensivaiheen tehtävät, rungon suojaaminen, ulkopuolisen palon rajoittaminen ja sammuttaminen sekä uudelleen syttymisen estäminen, laskutelinepalon sammuttaminen ja kohteen lähestyminen, siipien jäähdyttäminen, koneeseen tunkeutuminen, sisäpalon sammuttaminen ja uudelleen syttymisen estäminen sekä veden riittävyyden varmistaminen.

”Harjoittelimme lähinnä ensimmäisten minuuttien aikana tehtäviä toimenpiteitä, emme ihmisten pelastamista ja uloskantamista. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää ihmisten selviytymisen mahdollistavat olosuhteet. Koulutuksen pääpaino oli niissä alkuvaiheen toimissa, joissa ei käytännössä ole mukana vielä muita toimijoita kuin lentoaseman oma pelastuspalvelu. Kuukausi on aavistuksen liian lyhyt aika laajempaan koulutukseen ja harjoitteluun. Toivottavasti saamme vuokrattua simulaattorin myös ensi vuonna, jolloin Keski-Uudenmaan  pelastuslaitoksen porukkaa saataisiin mahdollisesti koulutettua samalla.”

Airbusin ja Boeingin ovet

”Turvallisuus on simulaattorissa viety pitkälle. Kouluttaja on aina mukana lämpökameran ja kaukosäätimen kanssa. Hätäpysäytyspainikkeet pysäyttävät kaasunsyötön ja liekit heti, valot syttyvät ja tila tuulettuu 30 sekunnissa. Toisella puolella matkustamoa on samanlainen ovi kuin Airbusissa, toisella puolella on puolestaan samanlainen ja yhtä painava ovi kuin Boeingissa. Näin voidaan voidaan harjoitella koneeseen sisäänmenoa mahdollisimman realistisesti, vaikka simulaattori onkin aavistuksen pieni.”

Harjoitukset toteutettiin varakalustolla työvuorojen ulkopuolella siten, että harjoituksilla ei ollut vaikutusta lentoaseman pelastusvalmiuteen. Harjoitus­skenaarioissa harjoiteltiin lentoaseman pelastuspalvelun 1+6-vuorovahvuudella tehtäviä alkuvaiheen pelastustoimia.

”Ei saa käyttää sisällä sammuttaessa liikaa vettä, tilasta tulee kuin höyrysauna ja ihmiset eivät selviä. Tarkkailemme siksikin simulaattorissa myös lämpötiloja eri korkeuksilla. Ulkopuolella sammuttamiseen tarvitaan puolestaan paljon vettä. Oikeasta lentokoneesta simulaattori eroaa muun muassa siinä, että ei ole polttoainetankkia ja lattia on ohuempi”, kuvailee kouluttajana toiminut toimitusjohtaja Florian Funke saksalaisesta ARFF-SERVICES GMBH:sta. 

Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelulla oli noin 1500 hälytystehtävää, joista noin 2/3 oli ensivastetehtäviä. Loput 1/3 oli erilaisia pelastustoimen tehtäviä, joista ilmaliikenneonnettomuusvaaroja oli 32 kappaletta. Vuosittain niitä on Helsinki-Vantaalla noin 20–40. Yleisimmin näissä tilanteissa on kyse ilma-aluksen sellaisesta teknisestä häiriötilanteesta, jolla ei ole merkittävää vaikutusta ilma-aluksen normaaliin toimintaan.

Selkeät harjoitusteemat

”Kansainvälinen regulaatio määrittelee meille 12 keskeistä harjoitusteemaa, jotka pelastushenkilöstön pitää vuosittain käydä läpi. Meillä on taitoja ylläpitävää tai kehittävää koulutusta noin 363 päivää vuodessa. Harjoitusohjelma rakentuu näiden 12 keskeisen teeman ympärille, mutta sen lisäksi käydään läpi muita pelastustoimen ja ensihoitopalvelun keskeisiä asioita. Lisäksi lentoasemien kiinteistöjen tuntemus on tärkeää, jolloin säännöllisesti pelastushenkilöstö käy myös tutustumassa lentoaseman alueen kiinteistöihin, näistä varsinainen matkustajaterminaali on keskeisimmässä osassa. Koulutuksissa käydään läpi myös työturvallisuuteen liittyviä teemoja, joista komposiittimateriaalit ovat vain yksi osa. Itse lentoasema on tosi hyvin suojattu muun muassa paloilmoittimin ja sprinklerein”, Ekman kuvailee.

Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto

Lue koko juttu Pelastustiedosta 8/2022.

Turvallisuus edellä 20 lentoasemalla

Finavia on lentoasemayhtiö, joka johtaa ja kehittää 20 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Yhtiön keskeisimpänä arvona on turvallisuus, jonka kehittämiseksi tehdään työtä jatkuvasti. Ennaltaehkäisevän turvallisuustyön lisäksi, kehitetään myös turvallisuuteen liittyviä reaktiivisia toimintoja, joiden tavoitteena on lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia niin hyvin kuin on mahdollista. Reaktiivisesta toiminnosta esimerkkinä toimii lentoasemien pelastuspalvelu, jonka päätavoitteena on ihmishenkien pelastaminen ilmaliikenneonnettomuuksissa tai niiden vaaratilanteissa sekä muissa onnettomuuksissa tai tulipaloissa lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Lue lisää