Hätävilkuilla voidaan varoittaa muita tiellä liikkuvia poikkeustilanteista. Lahdenväylällä sattui 12 vuotta sitten paha ketjukolari, jossa olosuhteet olivat surkeat.
Hätävilkkujen käyttö onnettomuustilanteessa on noussut aika ajoin esille. Tieliikennelaissa sallitaan hätävilkun käyttö pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa. Sama sisältyy myös lausunnolle lähetetyn uusittavan tieliikennelain luonnokseen.
Pelastuslaitoksella Kuopiossa työuransa tehnyt, nykyinen eläkeläinen Osmo Turunen muisteli hätävilkun käytön ohjeistusta, jossa onnettomuuksien tutkinnan yhteydessä todettiin ottamaan asia esille tieliikennelakia uudistaessa.
”Yritimme ajaa sitä, että lainsäädännössä sallittaisiin hätävilkun käyttö myös liikkuvassa ajoneuvossa. Näin onnettomuuspaikalle ajava voisi hyvissä varoittaa takana tulevaa.”
Nyt lakia uusitaan, mutta lakiluonnoksessa todetaan, että pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää vain, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle.
Järjen käyttö sallittua
Liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että hätävilkun käyttö kirjoitettiin lakiluonnokseen samalla tavalla kuin se on tähän asti ollut laissa.
”Keskustelimme siitä, mutta totesimme, että lakiin tulee liikaa asioita. Sitä paitsi järjen käyttö on sallittua. Kaikkea ei tarvitse kirjoittaa lakiin, vaan maalaisjärkeä voi käyttää liikenteen poikkeustilanteissa.”
”Uusimmissa automalleissa hätävilkut kytkeytyvät automaattisesti päälle rajun jarrutuksen seurauksena. Toisaalta autoilija voi myös ajaa tien sivuun ja laittaa hätävilkut päälle, kun huomaa onnettomuustilanteen. Tarvittaessa voi laittaa paikalle myös varoituskolmion. Myös jarruvalo varoittaa takana tulevaa poikkeavasta tilanteesta.”
Myöskään EU-lainsäädäntö ei rajoita käyttöön ja sääntelyyn liittyviä asioita, vaan ne määritellään kansallisessa lainsäädännössä. EU-direktiivit ohjaavat vain ajoneuvotekniikkaa.
Kiiski huomauttaa, että monissa maissa autoilijat käyttävät varoitusvaloja ja äänimerkkejä myös lainvastaisesti.
Lain valmistelijoita puhutti Kimmo Kiisken mukaan enemmän se, pitäisikö suojaliivin olla vakiovarusteena uusissa autoissa.
”Näin on esimerkiksi saksalaisissa autoissa.”
Kansanedustajan ja liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen (ps.) mielestä asiaa kannattaa selvittää nyt kun lainsäädäntöä uusitaan.
”Järkeviä muutoksia voidaan tehdä myös valiokuntakäsittelyssä.”
Jalonen ja Kiiski toivovat myös, että laista annettaisiin lausuntoja tästäkin asiasta.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
