Pelastusalan altistumista tutkitaan. Parhaillaan kerätään tietoa alle kaksi vuotta sitten valmistuneilta pelastajilta ja sopimuspalokuntalaisilta.
Haitallisille aineille altistuminen on merkittävä työturvallisuusriski pelastusalalla. Altistumista voi tapahtua ihon ja hengitysteiden kautta niin pelastustehtävillä, harjoituksissa kuin myös asemilla esimerkiksi kalusto- ja varustehuollon yhteydessä. Altistumisen seurauksena saattaa esiintyä välittömiä oireita, kuten hengitysteiden ärsytystä tai ihoreaktioita, minkä lisäksi pidempiaikainen altistuminen voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, kuten hengityselinsairauksia ja syöpää. Jokapäiväinen altistumisriskien hallinta edellyttää pelastusalan organisaatioiden läpileikkaavaa tietoisuutta näistä altistumisriskeistä sekä aktiivista osallistumista työturvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen ja ylläpitoon.
MEA – Maintaining Exposure Awareness -hanke tarttuu tähän aiheeseen. Sen tarkoituksena on tutkia pelastusalan altistumistietoisuuden ylläpitämistä kattavasti niin vastavalmistuneiden pelastajien, operatiivisen henkilöstön, sopimuspalokuntalaisten kuin myös pelastuslaitosten johdon näkökulmista. Hankkeen tutkimukset toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) ja koulutuksen kehittäminen Suomen Palopäällystöliitossa. Hanke toteutetaan vuosina 2026–2028.
artikkeli jatkuu
Altistumistietoisuus pelastusalalla
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa alan hyviä käytäntöjä altistumistietoisuuden hallinnassa ja tuottaa tutkittua tietoa työturvallisuuden kehittämiseen. Altistumistietoisuus ymmärretään altistumisriskien tietoisena hallintana ja myös rutiininomaisena toimintana, jolla pyritään minimoimaan työperäinen altistuminen haitallisille aineille pelastusalan eri toimintaympäristöissä. Kyse ei ole kuitenkaan vain yksittäisen työntekijän valinnoista, vaan myös siitä, millaisia toimintatapoja työyhteisössä pidetään tärkeinä, miten turvallisuudesta puhutaan ja miten johtaminen tukee turvallisia käytäntöjä.
Altistumistietoisuuden ylläpito on koko pelastusalan yhteinen asia, minkä vuoksi aihetta tarkastellaan hankkeessa kattavasti eri näkökulmista. Ensinnäkin selvitetään, miten pelastajakoulutuksessa omaksuttu altistumistietoisuus siirtyy työelämän alkuvaiheeseen alle kaksi vuotta sitten valmistuneiden pelastajien näkökulmasta. Toiseksi tutkimus kartoittaa pelastusalan työntekijöiden omaehtoista aktiivisuutta altistumisriskien tunnistamisessa ja vähentämisessä arjessa. Kolmanneksi se tutkii johtamisjärjestelmän ja esihenkilötyön näkökulmia altistumistietoisuuden ylläpitämisessä. Näin tarkasteluun saadaan mukaan niin yksilön toiminta, työyhteisön käytännöt kuin myös johtamisen roolit altistumisen hallinnassa.
Tutkimuksesta käytäntöön
Altistumistietoisuuden ylläpitoa edistetään hankkeessa sekä tutkimustietoa tuottamalla että koulutusta kehittämällä. Hankkeen tutkimusosiossa pyritään tuottamaan syvällistä, vertaisarvioitavaa tietoa altistumistietoisuuden ylläpitämisestä pelastusalalla kysely- ja haastattelumenetelmin. Tutkimusosio on poikkitieteellinen, laadulliseen tutkimukseen painottuva, mutta myös määrällisiä menetelmiä sisältävä kokonaisuus.
Tutkimusten rinnalla kehitetään visuaalinen ja helposti saavutettava interaktiivinen ThingLink-opastus, joka havainnollistaa työperäiseen altistumiseen liittyviä riskejä paloasemaympäristössä ja ulkoharjoitusolosuhteissa sekä ohjaa turvallisiin toimintatapoihin.
Kehitettävää materiaalia voidaan hyödyntää niin perehdytyksessä kuin myös kertaamisen ja jatkuvan oppimisen tukena, ja se on suunnattu pelastusalan operatiiviselle henkilöstölle, mukaan lukien päätoimiset, sivutoimiset kuin myös sopimuspalokuntalaiset.
Tutkimustuloksia julkaistaan vertaisarvioituina ja vapaasti saatavilla olevina kansainvälisinä tiedeartikkeleina. Tuloksista ja ThingLink-opastuksesta viestitään myös käytännönläheisesti kotimaisissa viestintäkanavissa. Lisäksi niitä on tarkoitus esitellä alan keskeisissä tapahtumissa.
Osallistujaksi?
MEA-hankkeen aineistonkeruu on aloitettu ja jatkuu aktiivisena eri vaiheissa vuoden 2026 loppuun saakka. Keräämme parhaillaan vastauksia alle kaksi vuotta sitten valmistuneilta pelastajilta sekä sopimuspalokuntalaisilta, ja toivomme saavamme kyselyihin runsaasti vastaajia kyseisistä kohderyhmistä. Tutkimukseen osallistuminen on tärkeää pelastusalan työturvallisuuden ja koulutuksen kehittämisen kannalta.
Vastavalmistuneille pelastajille suunnatun kyselyn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät tukevat tai estävät koulutuksessa omaksutun altistumistietoisuuden käytäntöön viemistä työelämässä alle kaksi vuotta sitten valmistuneiden pelastajien näkökulmasta.
Kyselyn ja tarkempaan tutkimustiedotteeseen pääset tästä!
Sopimuspalokuntalaisille suunnatun kyselyn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät tukevat tai estävät sopimuspalokuntalaisten omaehtoista aktiivisuutta altistumistietoisuuden ylläpitämisessä.
Kyselyyn ja tarkempaan tutkimustiedotteeseen pääset tästä!
Teksti:
Anne Väisänen, projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ([email protected])
Hilla Nordquist, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ([email protected])
Kuva Suomen Palopäällystöliitto
