Helsinkiläissyntyinen Aki Rasilainen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2015.
Porvoolainen palomies Aki Rasilainen voitti Suomen Paras Palomies -kilpailun. Kokemus oli tärkeä omien rajojen ja itsetuntemuksen kannalta. Pelastussukeltajaksi erikoistunut Rasilainen kouluttaa myös sopimuspalokuntalaisia.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Teemu Heikkilä
Suomen Paras Palomies. Kun Aki Rasilainen kuuli tv-kilpailun nimestä, se särähti hänen korvaansa. Miten kukaan voisi olla Suomen paras palomies, kun Suomen paloasemat ovat täynnä parhaita palomiehiä?
Rasilainen lähetti hakemuksen kilpailuun vasta, kun määräaika oli päivää vaille ummessa. Formaatti kiinnosti Rasilaista liikaa, jotta hän olisi jättänyt tilaisuuden käyttämättä.
”Ajattelin, että olkoon minkä niminen vain. Halusin lähteä mukaan hakemaan uusia kokemuksia.”
Kilpailu kuvattiin syksyllä 2017, ja niin kävi, että Aki Rasilainen päihitti yhdeksän kilpakumppaniaan. Hän on siis Suomen paras palomies.
”Näen sen vain kilpailun nimenä”, hän tähdentää.
Helsinkiläissyntyinen Rasilainen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2015. Sitä ennen hän toimi kahden vuoden ajan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella toimenpidepalkkaisena palomiehenä. Palomieheksi hänet vei auttamisen halu.
”Enkä halua olla missään kapitalistin koneistossa vain tuottamassa jollekulle fyrkkaa mahdollisimman paljon.”
Rasilaisella on vahva sopimuspalokuntatausta. Nykyisin hän toimii päätyönsä lisäksi kurssinjohtajana Uudenmaan pelastusliitossa. Hänen vastuullaan ovat sopimuspalokuntalaisten koulutus sammutustyöhön ja savusukelluskurssit.
Kouluttajana Rasilainen yrittää korostaa jämptiyden, hyvän organisoinnin ja ennakoinnin merkitystä palokuntalaisille.
”Itse olen huomannut monesti keikoilla, että yhteistoiminnassa on paljon kehitettävää. Eniten arvostaisin hommassa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Se tuntuu monesti puuttuvan keikoilla.”
Juttu jatkuu. Jos haluat lukea koko artikkelin, kirjaudu Pelastustiedon verkkosivuille digitunnuksilla. Artikkeli on myös Pelastustiedossa 4-5, joka ilmestyy 27. kesäkuuta.
...
