Hankkeen osallistujat seurasivat Tromssassa järjestettyä lumivyörypelastusharjoitusta, missä vyöry oli haudannut autoja.
Yksitoista pelastustoimen organisaatiota viiden arktisen maan pohjoisosista muodostivat hankkeen, jossa kehitettiin arkisten maiden pelastustoimintaa ja yhteistyötä.
Suomen Palopäällystöliiton hallinnoima Capacities of the Rescue Services in the Arctic: Advancement of Knowledge and Cooperation (ArcResc) -hanke päättyi vuoden 2023 lopussa. Kaksivuotinen hanke rakentui seitsemän pääteeman ympärille: arktinen ympäristö ja onnettomuusskenaariot, toimintamallit, resurssit ja kalusto, ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, maastopalot, ihmisen pelastaminen, alkuperäiskansat sekä kansainvälinen ja rajat ylittävä yhteistyö. Hankkeen rahoitti ulkoministeriö Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla.
Mukana olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti ja Kanada. Suomesta mukana olivat kolme pohjoisinta pelastuslaitosta, jotka yhdessä muodostavat myös arktisen pelastusjoukkueen. Lisäksi yhteistyötä tehtiin alaskalaisten toimijoiden kanssa.
Hankkeen toimenpiteet ja verkoston rakentaminen toteutettiin pääasiassa viidellä ArcResc-tapaamisella, joiden tarkoituksena oli verkostoitua, jakaa osaamista ja tutustua arktisten maiden toimintaympäristöihin, pelastustoimintaan ja toimintamalleihin. Tapaamiset järjestettiin Ruotsin Kiirunassa, Norjan Tromssassa, Pohjois-Kanadan Yukonissa, Islannissa ja Pohjois-Suomessa.
Erityispiirteitä ja eroavaisuuksia
Arktisten maiden toimintaympäristöissä on paljon yhdistäviä tekijöitä, kuten kylmyys, pitkät välimatkat, boreaalinen metsävyöhyke, ilmastonmuutoksen voimakas vaikutus, vaatimaton infra ja pienet resurssit. Pitkien välimatkojen takia lisäapua voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja, ja usein tilanteissa pitää pärjätä olemassa olevilla paikallisilla resursseilla. Etenkin Kanadassa on monia syrjäisiä yhteisöjä, joihin ei pääse tietä pitkin.
Pohjois-Amerikassa metsäpalontorjunta poikkeaa Pohjoismaista monin tavoin. Metsäpaloista vastaavat tyypillisesti osavaltiotason organisaatiot, kuten Yukon Wildfire Management. Paikalliset pelastuslaitokset ja muut organisaatiot ovat usein avustavassa roolissa omien velvollisuuksien hoitamisen puitteissa.
Niin ikään strateginen ja taktinen ajattelu poikkeaa Pohjoismaisesta tavasta. Etenkin pohjoisilla alueilla tehdään mittavia ennaltaehkäiseviä toimia, kuten suojakaistaleiden raivaamista ja ennallistamispolttoja asutuksen, teiden ja kriittisen infran lähistöllä. Ei ole mitenkään tavatonta polttaa kylän ympäriltä 2000 hehtaaria metsää kylän suojelemiseksi. Myös vastatulien tekeminen on tavanomainen toimenpide.
”Pohjois-Amerikassa on enemmän sankariteko- eli cowboy-asennetta.”
Kaikissa hankkeessa mukana olleissa maissa on tavallista käyttää vapaaehtoisia pelastustoimessa aivan kuten Suomessakin. Suomesta poiketen ihmisenpelastustehtävät ovat useimmiten vapaaehtoisten SAR (Search and Rescue) -organisaatioiden varassa ja tehtävät ovat poliisijohtoisia. Maasta riippuen pelastuslaitosten väki saattaa kuitenkin olla tehtävillä mukana, ja pelastuslaitos onkin yleensä nopeimmin liikkeellä. Usein pelastuslaitoksen väkeä toimii myös SAR-joukoissa.
Pohjoismaissa työturvallisuus on korkealla tasolla pelastustoiminnassa. Esimerkiksi Ruotsissa savusukellukseen vaaditaan 1+5-vahvuus. Pohjois-Amerikassa on enemmän sankariteko- eli cowboy-asennetta. Asenne näkyy pelastajien suurempina tapaturma- ja kuolemamäärinä. Kanadassa pyritään nykyisin aktiivisesti turvallisempaan pelastustoimintaan. Parannuksia on tehty muun muassa vuorovahvuutta nostamalla ja ottamalla aina savusukelluksessa letku turvaksi mukaan.
Arktinen yhteistyöverkosto tärkeä
ArcResc-hankkeessa muodostetun verkoston kokevat tärkeäksi niin operatiivisen tason osallistujat kuin valtakunnantason toimijat. Pohjoisessa ei ole aikaisemmin ollut tämänkaltaista järjestäytynyttä yhteydenpitoa pelastuslaitosten ja vastaavien organisaatioiden välillä. Yhteistyö ja tiedonvaihto on perustunut lähinnä henkilökohtaisiin kontakteihin, jos niitä on ollut.
Tiedon ja osaamisen jakaminen arktisten toimijoiden kesken on hyödyllistä. Pohjoisten toimijoiden välillä on jopa enemmän yhteistä kuin oman maan eteläisempien pelastustoimijoiden kanssa. Verkoston avulla on mahdollista jakaa laajemmin arktista erikoisosaamista ja saada tukea pelastustoiminnan kehittämiseen.
Verkoston nimeksi tullee Arctic Fire and Rescue Network of Knowledge, joka on vapaasti käännettynä Arktinen pelastustoimen tiedonjako- ja osaamisverkosto. Verkoston toiminta on tarkoitus pitää jatkuvana ja aktiivisena.
Teksti ja kuvat: Joel Kauppinen
