Operatiivinen toiminta 4.5.2022

Autoilija voi reagoida hälytysajoneuvoon vaarallisesti hätiköiden — viranomaisilta suositus hätävilkun käyttöön

Hälytysajossa olevan viranomaisen tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti kohteeseen. Arkistokuva.

Hälytysajossa olevan viranomaisen tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti kohteeseen. Arkistokuva.

Viranomaiset ovat tehneet suosituksen hätävilkun käyttöön tilanteissa, joissa autoilija kohtaa hälytysajoneuvon.

Poliisi, pelastustoimi ja Liikenneturva ovat huolissaan vaaratilanteista, joita on sattunut kuljettajien reagoidessa yllättävästi hälytysajossa olevaan hälytysajoneuvoon. Uudessa toimintaohjeistuksessa korostuu hätävilkkujen käyttö. 

Hälytysajossa olevan viranomaisen tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti kohteeseen. Hälytysajossa olevan ajoneuvon tunnistaa sinisistä vilkkuvaloista ja sireenistä. Jokaiselle kuljettajalle ei kuitenkaan ole selvää, miten toimia, kun taustapeilissä erottuvat vilkkuvat valot. Pahimmillaan seurauksena voi olla onnettomuus.

”Vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia on tapahtunut, kun lähestyvään hälytysajoon on reagoitu yllättävällä tavalla. Nopeasti jarruttavat kuljettajat ovat erityisesti taajama-alueiden ulkopuolella sekä hidaste että todellinen vaaranpaikka hälytysajoneuvoille ja muille liikkujille”, toteaa palomestari Timo Nyholm Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Pää kylmänä

Nyholm paljastaa, että kimmoke hälytysajoneuvon kohtaamiseen liittyvän toimintaohjeen päivitykseen lähti tosielämän tilanteesta.

”Maantiellä kaksi ajoneuvoa kulki peräkkäin, kun takaa tulivat hälytysajossa oleva ambulanssi ja paloauto. Ensimmäisenä ajanut kuljettaja havaitsi hälytysajon ja jarrutti äkillisesti, mistä seurasi peräänajo. Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti.” 

Jotta vastaavilta vaaratilanteilta vältyttäisiin, viranomaiset pohtivat yhdessä ohjetta hälytysajoneuvojen kohtaamiseen erityisesti maantietilanteissa. Toimintamallissa korostuu hätävilkkujen käyttö.

”Jos tien päällä havaitset taustapeilistä hälytysvalot, pidä oma vauhti tasaisena ja kytke hätävilkku päälle. Pidä pää kylmänä ja vältä nopeita jarrutuksia tai muita äkkiliikkeitä. Hätävilkuilla kerrot myös takaa tulevalle hälytysajoneuvon kuljettajalle, että tämä on havaittu. Kun hälytysajoneuvo on ohittanut, voit kytkeä hätävilkun pois päältä”, ohjeistaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Sallittua jo vuodesta 2020 – alle puolet suomalaisista tietää

”Kannattaa myös varautua siihen, että hälytysajoneuvoja voi tulla kerralla useampi. Esimerkiksi onnettomuuspaikalle joudutaan usein menemään monen ajoneuvon voimin”, Kallio täydentää. 

Hätävilkun laajempi käyttö muun muassa liikkuvassa ajoneuvossa on tullut sallituksi tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä kesäkuussa 2020. Muutos ei ole suomalaisten keskuudessa vielä kovin tuttu. Liikenneturvan kyselyn mukaan alle puolet suomalaisista tietää, että hätävilkkua saa käyttää liikkuvassa autossa.

”Hätävilkkujen käyttö tässä tarkoituksessa on uusi toimintamalli. Vakiintuessaan käytännöksi uskomme, että se tulee vähentämään tulkintaepäselvyyksiä ja vaaranpaikkoja sekä parantamaan mahdollisuuksia ennakoida. Lähtökohtaisesti hätävilkkuja kannattaa käyttää aina, jos haluaa varoittaa tiellä olevasta välittömästä vaarasta”, Kallio kehottaa. 

Ennakointi tuo turvaa poikkeustilanteiden varalta

Erityisesti isompien kaupunkien ulkopuolella hälytysajossa olevan viranomaisen kohtaaminen ei ole jokapäiväinen juttu. Kun käy toimintamallin läpi ennakkoon, osaa tositilanteessa toimia varmemmin. 

”Käydään mielessä läpi, miten toimia, jos hälytysajoneuvo lähestyisi. Autosta voi myös katsoa valmiiksi hätävilkkupainikkeen paikan. Ennakoiva ajo ja muun liikenteen seuraaminen auttaa huomaamaan tilanteiden kehittymisen hyvissä ajoin. Esimerkiksi maantienopeuksissa sireenin ääni ei juurikaan kuulu, joten takaa tulevan liikenteen seuraaminen taustapeileistä korostuu entisestään”, vinkkaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen.

Katso täältä video hälytysajoneuvon oikeaoppisesta kohtaamisesta.

Lähde: Liikenneturva

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää