Vuokra-asuntojen paloturvallisuuden parantamiseksi tehtiin selvitys yhteistyössä SPEKin ja ARAn kanssa.
Vuokra-asuntojen paloturvallisuutta saadaan paremmaksi, jos turvalaitteista vastaa kiinteistön omistaja eikä asukas. Tuoreessa selvityksessä nähdään kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi erityisesti palovaroittimien siirtäminen kiinteistöjen vastuulle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja ARAn tutkimuksen mukaan noin kolmanneksessa tarkastelluista vuokra-asunnoista ei ollut palovaroitinta tai se ei ollut toimiva. Sama asia on noussut esille myös pelastuslain uudistuksen yhteydessä.
Raportin mukaan muita kustannustehokkaita ratkaisuja ovat liesivahdin asentaminen erityistä tukea tarvitseville ihmisille sekä automaattiset sammutuslaitteistot korkean riskin asuinrakennuksissa.
Selvitys on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska paloturvallisuuden kustannushyötylaskelmia ei juurikaan ole tehty lukuun ottamatta muutamia pohjoismaisia liesivahtitutkimuksia. Suomessa onnettomuustietoja ei ole aiemmin yhdistetty ARA-vuokratalojen tietokantaan. Erityisesti vanhassa ARA-asuntokannassa on tarvetta parantaa asumisen turvallisuutta kustannustehokkailla keinoilla, koska kaikkiin taloihin ei voida toteuttaa mittavaa perusparannusohjelmaa.
Vuokra-asuntojen paloturvallisuuden parantamisessa kustannushyödyltään merkittäviä ovat ratkaisut, joilla voidaan vaikuttaa palon leviämisen estämiseen kuten toimiva palovaroitin, liesivahti ja liesihälytin. Näistä merkittävin on selvityksen perusteella toimiva palovaroitin. Taloyhtiöillä on tällä hetkellä rajatut mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että asunnoissa on toimivat palovaroittimet, sillä muiden kuin sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien huolto ei kuulu kiinteistön vastuulle.
Väestön ikääntyessä asukkaiden keskimääräinen toimintakyky alenee ja teknisten paloturvallisuutta parantavien ratkaisujen tarve kasvaa. Mitä huonompi toimintakyky asukkailla on, sitä tärkeämpää on asentaa paloturvallisuustekniikkaa myös kustannushyödyn näkökulmasta. Ikääntyminen tuo monille toimintakykyyn rajoitteita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia muun muassa tulipalon syttymisen huomaamiseen ja alkavan palon sammuttamiseen tai pelastautumiseen.
”Selvityksen tulosten perusteella voimme jossain määrin laittaa paloturvallisuuslaitteita keskenään järjestykseen ja suositella niitä kustannustehokkaina. Liesivahti on hieman kalliimpi ja kannattaa asentaa erityistä tukea tarvitseville eli esimerkiksi heikommin liikkuville tai muistiongelmien kanssa eläville ikääntyneille”, toteaa johtava asiantuntija Kari Telaranta SPEKistä.
Kustannustehokkaita paloturvallisuusratkaisuja selvitettiin ARAn Yhdyskuntien uudistaminen -projektissa. Selvitys kohdistui erityisesti olemassa olevaan vanhaan ARA-asuntokantaan. Ehdotettavat toimenpiteet ovat todennäköisesti hyödynnettävissä laajemminkin muissa 1970–90-luvuilla rakennetuissa asuinrakennuksissa samankaltaisten rakenteiden vuoksi. Selvityksen lopullinen raportti julkaistaan loppukevään aikana SPEK tutkii -julkaisusarjassa.
Lähde: SPEK Kuva: Arto Latvala
