Tutkimus ja viestintä 13.4.2018

Helsinki Firefighters täytti vuoden – Jarskin ja Jomman vuoristoradalta puuttuu jarrumies

Helsinki Firefighters on julkaissut liki 800 kuvaa ja kerännyt yli 6400 seuraajaa. Tilin perustajat Jorma Korhonen ja Jarno Lehtoranta tietävät, että luovuus kukkii paremmin kentällä kuin viestintäpalaverissa.

Helsinki Firefighters on julkaissut liki 800 kuvaa ja kerännyt yli 6400 seuraajaa. Tilin perustajat Jorma Korhonen ja Jarno Lehtoranta tietävät, että luovuus kukkii paremmin kentällä kuin viestintäpalaverissa.

Helsinki Firefighters -Instagram-tili herätti syntyessään kuohuntaa, potkaisi sitten käyntiin pelastusalan viestintäkeskustelun ja innosti muutkin someen.

”Veikkaan, että tämä mitä me tehdään, on paljon tehokkaampaa turvallisuusviestintää kuin mikään, mitä keksimällä keksitään jossain työryhmässä”, sanoo palomies Jarno Lehtoranta.

Hän ja hänen työkaverinsa, ylipalomies, työsuojeluvaltuutettu Jorma Korhonen perustivat tasan vuosi sitten Instagramiin tilin nimeltä Helsinki Firefighters.

Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevät Lehtoranta ja Korhonen halusivat kertoa Instagramissa siitä, millaista palomiehen työ oikeasti on. Vuodessa Helsinki Firefighters on julkaissut liki 800 kuvaa ja kerännyt yli 6400 seuraajaa. Lisäksi se on poikinut paljon muutakin.

Ensinnäkin se herätti julkista keskustelua siitä, kuka pelastusalalla saa viestiä sosiaalisessa mediassa ja mitä. Pian tapauksen jälkeen koko pelastusala näytti havahtuvan viestintään.

Lue täältä, millaisen vastaanoton palomiesten Instagram-tili sai.

Vuoden aikana nähtiin Palopäällystöliiton järjestämä Viestintä viranomaistoiminnassa -seminaari ja käsiteltiin viestintää Palopäällystöpäivillä. Korhonen ja Lehtoranta uskovat, että oman Instagram-tilin perustaminen oli lähtölaukaus alan yhteiselle viestintäkeskustelulle ja sille, että muutkin pelastuslaitokset aktivoituivat sosiaalisessa mediassa.

Nopea toiminta ja suuri suosio yllätti vuosi sitten niin pelastuslaitoksen johdon kuin tilin perustajatkin.

”Sehän eskaloitui kysymyksiin, onko tämä mitä teemme juridisesti oikein, voiko palomies virkamiehenä ottaa ja julkaista kuvia ja mihin rajat vedetään. Samalla se aiheutti sen, että me annettiin isku päin kasvoja koko pelastustoimelle, että nyt sinne someen”, Lehtoranta kiteyttää.

Kansainvälisiä kavereita

Instagram-tili on tuonut perustajilleen kansainvälisiä yhteyksiä ja ystäviä ympäri maailman. Tämä konkretisoitui esimerkiksi Los Angelesissa viime elokuussa, kun Korhonen oli kisaamassa palomiesten ja poliisien MM-kilpailussa.

”Kävin muutamassa paikassa moikkaamassa paikallisia palomiehiä ihan vain Instagramin ansiosta.”

Instagramissa Helsingin palomiehille on sadellut yhteydenottoja kalustosta ja työtavoista.

”Irakista tuli kysymys hyppytyynystä, Uudesta-Seelannista puolestaan kyseltiin hintoja ja sitä, onko sille oikeasti käyttöä”, Korhonen kertoo.

Myös palomies-ensihoitajien työnkuva on poikkeuksellinen joissakin maissa.

”Sekin herättää ihmetystä, että ollaan ambulanssissa. Ihmetellään, kun saamme intuboida ja laittaa tippaa, että sehän on lääkärin hommaa. Ja kysytään, että oletteko te kaikki niin kuin paramedicejä”, Lehtoranta jatkaa.

 Helsinki Firefighters siis täyttää tarkoituksensa. Se kertoo suomalaisen pelastajan työstä paitsi kotimaiselle, myös kansainväliselle yleisölle.

”Me olemme vieneet vuodessa suomalaista pelastajien ammattikuntaa kansainvälisesti tietoisuuteen, näyttäneet, miten kova taso Suomessa on”, Lehtoranta kehaisee.

Kaikki ideat hyviä

Tällä hetkellä tiliä päivittää noin kahdeksan pelastajaa. Päävastuu on edelleen Korhosella ja Lehtorannalla. Rajoja ei ole asetettu.

Pekka Sauri on osuvasti sanonut, että rajoja ei tarvita, mutta toivottavasti kaikilla on hyvä kotikasvatus”, Korhonen sanoo.

Vuoden aikana Helsinki Firefighters on laajentunut Youtubeen, Twitteriin ja Facebookiin. Tarkoitus on jatkaa toimintaa edelleen oman toimen ohessa. Korhonen ja Lehtoranta painottavat, että tilien pyörittäminen ei ole pois muusta työstä. Kuvan nappaaminen ja kuvatekstin kirjoittaminen käyvät nopeasti, kun luopuu liiasta itsekritiikistä. Lehtoranta arvioi, että mokaamisen pelko estää liian montaa palomiestä olemasta aktiivinen somessa.

Hän ehdottaa, että tulevaisuudessa ikääntyvät palomiehet voisivat työllistyä viestinnässä.

Miehet näkevät, että valtakunnallisesti vuoden takaisesta tilanteesta on menty eteenpäin. Moni pelastuslaitos on jo kunnostautunut sosiaalisessa mediassa.

”Etelä-Karjala Johanna Franzénin johdolla, sekä Keski- ja Itä-Uusimaa ovat ainakin todella hyvin ja rohkeasti lähteneet viemään hommaa eteenpäin”, Lehtoranta sanoo.

Korhonen ja Lehtoranta painottavat, että heidän työssään tilanteet elävät, ja kentältä tulevat myös parhaimmat ideat.

”Se vaatii mielikuvitusta ja luovuutta, eikä sitä, että joka päivä nähdään kello 14 jossain toimistossa ja mietitään pää punaisena, mitä keksitään.”

”Meidän vuoristoradalta puuttuu jarrumies. Kumpikaan ei jarruttele, jos tulee idea, sillä kaikki ovat hyviä ideoita. Kundit myös lähettävät meille kuvia. Jos homma olisi päällystövetoinen, näin ei välttämättä kävisi”, Korhonen huomauttaa.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen