Katja Aholan työpisteellään Helsingin Etelärannassa. Sermiä koristaa 4-vuotiaan tyttären piirustus.
Mediapoolin valmiuspäällikkö Katja Aholan työssä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla media ja turvallisuus.
Hänen työnantajansa on Huoltovarmuuskeskus, jonka osa Mediapooli on. Toiminnan taustalla on Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestinnän keskusliiton poolisopimus. Poolia tarvitaan linkkinä viranomaisten ja elinkeinoelämän välissä.
Järjestelmä saattaa kuulostaa sekavalta, mutta Aholan käytännön työ on selkeää: hän suunnittelee yhdessä eri tahojen kanssa, kuinka media-alan toiminta taataan kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä mediatalojen kanssa.
Ahola suunnittelee mediatalojen johdon kanssa muun muassa, kuinka toiminnan jatkuvuus turvataan ja millaista henkilökunnan koulutusta tämä vaatii. Median kannalta poikkeusoloihin varautuminen tarkoittaa toiminnan jatkuvuuden eli keskeisen sisällöntuotannon ja infrastruktuurin turvaamista.
”Että poikkeusoloissakin pystytään turvaamaan sananvapaus, sisällön luotettavuus, saatavuus ja se, että painotalot pyörivät”, Ahola kuvailee.
”Toki mediatalot ovat jo nyt kohdanneet esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä. Mitä paremmin niistä selvitään, sitä paremmin selvitään myös poikkeusoloissa.”
Poikkeusolot voivat tuntua kaukaisilta, mutta erilaisia häiriötilanteita kohdataan toistuvasti. Tällaisia ovat esimerkiksi laaja sähkökatkos tai erilaiset internetiin liittyvät ongelmat.
Ahola ei usko, että verkkoyhteyksiä oltaisiin heti ensimmäisenä katkaisemassa esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteiskunnan toimivuutta vastaan hyökättäisiin. Hän perustelee näkemystään sillä, että myös vihollisen, oli taho sitten mikä tai kuka tahansa, intresseissä on tiedon jakaminen.
”Se onkin mielenkiintoista, onko tieto silloin luotettavaa, kuka naruja vetelee?”
Ahola kertoo, että Mediapooli huomioi myös propagandan mahdollisuuden.
”Toivoisin, että toimittajilla on aikaa juttuja tehdessään pitää kiinni journalistisista pelisäännöistä. Ettei klikkauskulttuuri valtaisi alaa, ja että journalistisissa sisällöissä voisi luottaa siihen, että kirjoittaja on kuka sanoo olevansa, eikä siinä ole muita tarkoitusperiä. Ainahan siihen liittyy vaikuttamista”, Ahola pohtii.
Hän painottaa, että medialla on suuri rooli jokaisessa kriisissä tiedon välittämisessä, yhteisen tilannekuvan luomisessa. Hän näkee, että viime vuosina media ja eri viranomaiset ovat löytäneet onnettomuuksista ja häiriötilanteista tiedottamisessa yhteisen sävelen aikaisempaa paremmin.
”Jos aikaisemmin oli kärkkäämpääkin keskustelua, mielestäni nyt esimerkiksi pelastustoimen osalta media nähdään enemmän kumppanina kuin vastakkainasetteluna. Samassa liemessä ollaan ja yhdessä yritetään pärjätä.”
Lue lisää Aholan näkemyksistä Pelastustiedon numerosta 4-5, joka ilmestyy 24. kesäkuuta.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Jussi Helttunen
